Ottaako kukaan muu tosi raskaasti jos joku hyvä työkaveri vaihtaa toiseen paikkaan?
Tai jos joku hyvä naapuri muuttaa pois. En näköjään kestä muutoksia. Tuntuu tosi surulliselta.
Kommentit (10)
Naapurien muuttaminen pois on tuntunut huonolta, kun on tutustuttu ja lapsetkin saaneet kavereita yms :(
Olen kyllä surrut tosissaan muutamia työpaikkaa vaihtaneita, yhtä mun oppisopimusohjattavaa hänen valmistuttuaan sekä joitakin eläköityneitä.
Yllätti vähän kun lähdin työpaikasta ja eräs työkaveri tuntui kokevan sen kovinkin raskaasti, vaikken itse ajatellut että ollaan mitenkään erityisen hyviä työkavereita. Ystävänpäivänäkin toivotteli ja koetti viestitellä, mutta ikävästi vain itse olen aika huono pitämään yhteyksiä.
Sekä työkavrit että naapurit ovat oikeita ihmisiä, joiden kanssa viettää usein paljon enemmän aikaa kuin ns. ystävien kanssa, joten suhde on usein hyvinkin läheinen.
Kyllä, vaihdoin itsekin työpaikkaa pian sen jälkeen. En siis samaan paikkaan, mihin työkaveri lähti, mutta oli vaan niin tylsää ilman häntä.
En. Rakennushommissa siihen tottuu, että usein on vähän eri porukat työmaalla ja sitten taas löydetään itsemme samalta työmaalta. Joskus voi mennä monta vuotta välissä. Ei siinä aleta murehtimaan eikä suremaa. Kahvipöydässä kyllä voidaan tuumata, että se ja se oli lyllä hyvä työpari/-kaveri.
En, mutta oikeasti todella hyvien ihmisten kuollessa varsinkin ennen aikojaan en saa sitä menetystä mielestäni pitkään aikaan.
Kyllä. Johtuu siitä, että jos se yhdistävä asia on vain se työkaveruus tai se naapuruus niin on hyvin todennäköistä ettei enää ehkä koskaan nähdä. Kun ole niitä luonnollisia kohtaamisia ja jos ei olla niin hyviä ystäviä kuitenkaan että viitsisi nähdä vaivaa yhteyden pitämiseen.
Ei kiinnosta niin paljon