Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vanhemman suomenkielen osaajat APUVA!

Vierailija
12.12.2024 |

Lauluissa monesti on verbeillä -pi tai -vi päätteenä, jotta lauluun saadaan loppusointuinen riimi, tämän tiedän, mutta mikä on se logiikka, koska tulee -pi ja koska -vi? Olen tätä yrittänyt koko illan miettiä, mutta ei, en tajua!

Esim. nyt vaikka Enkeli taivaan: Seimessä lapsi makaapi vai makaavi?

Tiernapojat: Tähti se kulukeepi Itäisellä maalla vai kulukevi?

Ai niin ja toinen kysymys... Lauletaanko Sylvian joululaulussa ma vai mä? Esim. Minusta se on ma, mutta tosi monet sanoo, että se on väärin? Esim. toisessa säkeistössä Ja Etnanpa kaukaa MA kauniina nään - vai MÄ?

Nämä asiat ovat niin mielenkiintoisia! Harmi vaan, että itse olen näin tyhmä, etten osaa!

Meidän rakas kaunis kielemme!

 

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
13.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Soita kielitoimistoon ja kysy. 

Vierailija
2/12 |
13.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tähti se kulkevi... Jos olisi savolainen alkuperä niin silloin olisi kulkeepi. Kyse on siis murre-eroista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
13.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Makaapi. Kulkeepi (savolainen vääntäisi kulukevi). 

Ma (on runollinen minä, mä puhekieltä ja uudempaa). 

Vierailija
4/12 |
13.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähde?

Vierailija
5/12 |
13.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

mun kielikorva sanoo, että -pi tulee pitkän vokaalin jälkeen ja -vi lyhyen. Sinullahan on tuolla yllä esimerkki: kulukeepi - kulukevi (kummatkin oikein, toki eri murteissa). Samanlaisia sanapareja katsoopi - katsovi.

Vierailija
6/12 |
13.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaksi sanaa: suomen kieli

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
13.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

En nyt äkkiseltään löytänyt mitään sopivaa lähdettä, jossa kerrottaisiin noista indikatiivin yksikön kolmannen persoonan päätteistä pi ja vi. Molemmat ovat vanhahtavaa kieltä, joten varmasti ne ovat joskus olleet persoonapäätteitä jossain murteessa, ehkä edelleenkin. Nehän tekevät tuosta muodosta vähän erilaisen: jos pääte on pi, se ei muuta normaalia yksikön kolmannen persoonan muotoa: juokseepi, istuupi, ompi jne. Mutta jos pääte on vi, silloin muoto onkin erilainen: juoksevi, istuvi. Olla-verbistä sitä ei minun kielikorvani mukaan voi muodostaa, mutta ehkä se voisi silloin olla... olevi? Sitä en tiedä, onko jossain murteessa tuota käytetty, enkä nyt ehdi käydä selaamassa mitään kirjojakaan. Itämurteissa ainakin tuo pi-päätettä on kuullut.

En valitettavasti ehdin nyt myöskään selata, onko tuo ma esiintynyt joissain murteissa. Mun perstuntumani mukaan ehkä hämäläismurteissa, mutta runokielessä se on myös yleinen. Minäkin olisin sanonut, että Sylvian joululaulussa on ma eikä mä, mutta ensimmäinen googlella löytämäni esimerkki väittää, että se on mä. Ei välttämättä tietenkään pidä paikkaansa.

Vierailija
8/12 |
13.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi seimessä makaapi. Tähti kulkevi. Kaikki mikä kuulostaa sopivalta ja jalommalta. Pi pääte ei ole tarpeellinen. Voi olla makaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
13.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Soita kielitoimistoon ja kysy. 

Hahaha haa! Tuskinpa nyt jossain Kielitoimistossa ehtivät näin vähäpätöisen pienen ongelman kanssa aikaansa tuhlata?

Vierailija
10/12 |
15.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soita kielitoimistoon ja kysy. 

Hahaha haa! Tuskinpa nyt jossain Kielitoimistossa ehtivät näin vähäpätöisen pienen ongelman kanssa aikaansa tuhlata?

 

Sieltäpäsaisit asiallisempia vastauksia kuin täältä pottuilijoiden paratiisista..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
15.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sylvian joululaulun esimerkkikohdassa taitava laulaja todennäköisesti laulaa ma siitä syystä, että seuraavassa sanassa kauniina on ensimmäisen tavun vokaalina a. Suu on ä:ssä ja a:ssa eri tavoin, ja soinnin ja vireen säätäminen on luonnollisempaa, kun vokaalia ei tarvitse laulaessa nopeasti vaihtaa.

Vierailija
12/12 |
15.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tähti se kulkevi... Jos olisi savolainen alkuperä niin silloin olisi kulkeepi. Kyse on siis murre-eroista.

Kirjakieli perustuu enemmän länsimurteisiin. Siksi se kulkevi.