Tosi ystävä ei kadehdi!

Mulla kaatuu ystävyyssuhteet kateuteen- taas tänään tuli yx ystävä huutamaan minulle- kun tein enemmän ja paremmin kuin muut.



Tosiasiassa venyn kotonakin monesti äärirajoille, mutta en anna periksi. Ehkä sisua kannattaakin kahdehtia, en tiedä.



Äidilläni ei ollut yhtään ystävää, koska hän ei luottanut kehenkään- sota-ajan adoptiolapsi kun oli. Itse olen seurallinen ja pidän ihmisistä.



Minulla on pari todellista ystävää monen vuoden takaa- heillä on niin hyvä itsetunto ettei kateutta välillämme tunneta, vaan aitoa välittämistä.