Kansalaisaloite đ jalkavĂ€kimiinojen kĂ€yttöönottoon Suomessa! đĄ Kannatusilmoituksia 11 248
Yhdysvallat antoi Ukrainalle nÀitÀ samoja miinoja. Toimivat erittÀin hyvin vastaan venÀjÀn liha-aalto hyökkÀyksiÀ.
Kansalaisaloite jalkavĂ€kimiinojen kĂ€yttöönottoon Suomessa! đĄ
đ
https://www.kansalaisaloite
.fi/fi/aloite/14466
tai
https://urly.fi/3GhL
Henkilömiinoilla voidaan merkittÀvÀsti vahvistaa Suomen puolustautumiskykyÀ.
Kommentit (16)
MenemÀttÀ yksityiskohtiin voin sanoa, ettÀ myös ihan uusimpia, jopa kehitysvaiheessa olevia suomalaisia innovaatiota sotatalouden alalta on testattu Ukrainassa
Onko suomalaistuotteet sitten havaittu hyviksi?
- On. R y s s i À on mennyt multiin ihan uusilla tehokkailla tavoilla.
https://www.sss.fi/2024/06/ukrainan-sota-on-toiminut-testikenttana-suomâŠ
Kumoa joku tekisi aloitteen mustien ja ruskeiden karkottamisesta!
Antaa puolustajalle aikaa reagoida ja kasvattaa vihollisen tappioita.
Kannatin ja sanoin töissÀkin kaikille
JalkavÀkimiinat ovat historiallisesti olleet erittÀin tehokas puolustusvÀline monissa tilanteissa. Niiden tehokkuus perustuu useisiin keskeisiin tekijöihin:
1. Liikkeen rajoittaminen
MiinakentÀt pakottavat vihollisen hidastamaan etenemistÀÀn ja muuttamaan suunnitelmiaan. Ne voivat ohjata joukkoja suotuisammille reiteille, kuten avoimille alueille, joissa puolustajan tulitus on tehokkaampaa.
2. Psykologinen vaikutus
Miinojen pelotevaikutus on merkittÀvÀ. Sotilaat saattavat epÀröidÀ liikkua alueilla, joissa miinoja tiedetÀÀn olevan, mikÀ heikentÀÀ moraalia ja hidastaa hyökkÀystÀ.
3. Materiaalisten resurssien kuluttaminen
Miinakenttien raivaaminen vaatii aikaa, erityisvÀlineitÀ ja henkilöresursseja. TÀmÀ voi viivÀstyttÀÀ vihollisen etenemistÀ ja antaa puolustajille lisÀaikaa vastatoimiin.
4. Alhaiset kustannukset
JalkavÀkimiinat ovat suhteellisen halpoja valmistaa ja asentaa, mutta niiden poistaminen voi olla huomattavasti kalliimpaa ja työlÀÀmpÀÀ.
5. ItsenÀinen toiminta
Miinat toimivat ilman miehistöÀ, joten ne voivat suojata alueita, joissa puolustajia ei ole tai joihin vihollisen lÀsnÀolo estÀisi pÀÀsyn.
No, eihÀn tÀssÀ tarvitse kuin tulkita nykyistÀ sopimusta reaalimaailma huomioiden.
Jos joudumme konfliktiin naapurin kanssa, joka ei ole ratifioinut sopimusta ja joka on selvÀsti ilmaissut kÀsityksensÀ siitÀ kylvÀmÀllÀ veljeskansan pellot ja kaupungit tÀyteen miinoja, niin toteamme kylmÀn viileÀsti, ettÀ tÀmÀn naapurin osalta emme noudata sopimusta. Sodimme naapurin opeilla.
Sellaisten naapureiden osalta, jotka ovat ratifioineet sopimuksen ja noudattavat sitÀ kofliktissa, emme kÀytÀ miinoja.
NĂ€in helppoa se on kun tunnustetaan tosiasiat.
Voidaankin jo nyt todeta ettÀ Ottawan miinasopimukseen liittyminen oli strateginen virhe. VirheistÀ voidaan oppia ja huonoja pÀÀtöksiÀ voidaan perua.
Viisas varautuu kaikissa tilanteissa.
Ei kovin kustannustehokasta, kun ottaa huomioon, ettÀ sitten niitÀ rÀjÀhtelee vielÀ 40-50 vuoden jÀlkeen, koska kukaan ei tiedÀ mihin niitÀ kusi sukassa laitettiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kovin kustannustehokasta, kun ottaa huomioon, ettÀ sitten niitÀ rÀjÀhtelee vielÀ 40-50 vuoden jÀlkeen, koska kukaan ei tiedÀ mihin niitÀ kusi sukassa laitettiin.
Parempi tÀmÀkin kuin koko kansa Siperian pakkotyöleireillÀ.
Kuvitteletko muka, ettÀ putinismin oppeihin kuuluu sÀilyttÀÀ uppiniskainen kansa omilla rajaseuduillaan?
Ei, kyllÀ meidÀt, tai siis vaarattomimmat meistÀ, hajotetaan ympÀri Siperian. Vaaralliset eliminoidaan pysyvÀsti. Ja rajaseutu asutetaan lojaaleilla natiivirussakoilla.
NÀin se on mennyt ja tulee menemÀÀn. Ellemme pidÀ puoliamme vastapuolen kÀyttÀmin menetelmin, siis miinoja sÀÀstelemÀttÀ.
Turha aloite oli, ei etene koska perustuslaki
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/77f4b105-3835-4847-8f34-454dab037âŠ
PitÀÀkö Suomen olla aina yksi v...n partiopoika nÀissÀ asioissa. Oma napa edellÀ pitÀÀ mennÀ turvallisuusasioissa.
Vierailija kirjoitti:
Turha aloite oli, ei etene koska perustuslaki
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/77f4b105-3835-4847-8f34-454dab037âŠ
95% kansalaisaloitteista menee suoraan Ă-mappiin.
JalkavÀkimiinat ovat kustannustehokkaita, helppoja valmistaa ja asentaa, ja ne hidastavat vihollisen etenemistÀ, antaen puolustajalle aikaa valmistautua. Ne ohjaavat vihollisjoukot halutuille reiteille, joissa ne ovat alttiimpia puolustuksen tulitukselle, samalla kun niiden psykologinen pelote vÀhentÀÀ vihollisen moraalia ja liikkuvuutta. Miinat toimivat itsenÀisesti suojaten strategisia alueita ilman miehitysjoukkoja ja kuluttavat vihollisen resursseja, kuten aikaa ja erikoisvÀlineitÀ raivaukseen. LisÀksi ne luovat pitkÀaikaisia esteitÀ, jotka voivat vaikeuttaa alueiden kÀyttöÀ myös mekanisoiduille yksiköille.