Onko teillä tuttavia, joiden kanssa ette halua näyttäytyä julkisesti?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Sinä
Aivan, mutta muita?
Minä en jaksa niitä, jotka puhuvat pitkään ja ilman asiaa. Olen kuin en näkisi tai sanon että kamal kiire.
On, minä itte. Hemmetin hankala tilanne kun ei oikein mihinkään voi mennä.
Aika lapsellista. Minulla oli nuorena yli 200kg painava ystävä, se ei koskaan häirinnyt minua. Kävi sääliksi kun tuntemattomat aikuisetkin tuli hänelle kettuilemaan ilman syytä
Melkein kaikki kaverit ovat nykyään läskejä. Hankalaa kun ei voi haukkua lihavia heidän kanssaan. Eivätkä jaksa kävellä minnekään kun heti puuskuttavat ja läähättävät ja viina maistuu. Vähemmän jaksaa olla kenenkään kanssa tekemisissä nykyään.
Miten ihmeessä nuo painot tähän liittyvät? Itse ainakin välttelen ihmisiä vain, koska ovat k-päitä tai niin noloja ja tyhmyydestään tunnettuja, että en halua tulla yhdistetyksi heihin.
Oma äiti ja veli. Ovat niin kovaäänisiä ja koko ajan äänessä päivittelemässä kaikkea. Hävettää niiden seurassa, joten yritän välttää tilanteita, joissa olisin heidän kanssaan ihmisten ilmoilla.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä nuo painot tähän liittyvät? Itse ainakin välttelen ihmisiä vain, koska ovat k-päitä tai niin noloja ja tyhmyydestään tunnettuja, että en halua tulla yhdistetyksi heihin.
Kyllä se on raskasta kuunnella lihavan ihmisen voivottelua ja päivittelyä kun on niin vaikeaa ja raskasta kun tekisi mieli sanoa, että helvetto soikoon LAIHDUTA niin elämä on aika paljon helpompaa ja keveämpää. Sitä tuhinaa ja ähinää ja huohotusta ja jos erehdyt jonnekin reissuun, niin järkyttävää kuorsausta. Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Aika lapsellista. Minulla oli nuorena yli 200kg painava ystävä, se ei koskaan häirinnyt minua. Kävi sääliksi kun tuntemattomat aikuisetkin tuli hänelle kettuilemaan ilman syytä
Sivusta mutta eikö syy voi olla ulkonäköön liittymätön? Minua ei haittaa ulkoiset asiat muissa ja pidän niiden kommentointia ala-arvoisena mutta ikävä käytös joka näkyy ulospäin haittaa. Esimerkiksi juuri sellainen ihminen joka suureen ääneen kommentoisi ohikulkijoiden ulkonäköä ei olisi henkilö, jonka seurassa haluaisin näyttäytyä tai myöskään olla. Ongelma ratkeaa ihan sillä, että ei pidä yhteyttä ja jos kohtaa jossain, voi olla ns. kiire silloin.
Ystävällä on ns. paskatauti. En jaksa kuunnella hänen analyysejään minkälaista kakkaa on tullut ja onko maha toiminut montako kertaa ja onko tullut kenties housuun. Ymmärrän, että on vaikeaa, mutta silti. Jos ei ole muuta juteltavaa niin olen tapaamatta mielummin.
Ystävä on sen näköinen kuin olisi vetänyt viinaa viimeiset 13 vuotta putkeen. Ja pukeutuu nuhjuisesti ja epäsiististi. En ole itsekään mikään huippumuodin airut, mutta hävettää näyttäytyä hänen seurassaan missään.
Saatan olla itse semmoinen, jonka kanssa ei haluta näyttäytyä. Eipä ongelmaa koska en juuri halua seuraa. Onneksi korona-aika koulutti tehokkaasti itsenäiseen oleiluun eikä enää tarvitse mitään velvollisuustreffejä tai -kyläilyjä harrastaakaan. Rahatkin säästyvät.
Ei enää. Nuorena minulla oli ystävätär, jonka käytöstä häpesin. Hän veti aina roolia ja puhui muka minulle, mutta tarkoituksellisesti niin, että hänen puheensa kuului naapuripöytään.
Ymmärsin kyllä, että hänellä oli vaikeaa kotona ja hän oli tasapainoton.
Ja miksi?