Tuntuuko sinustakin että olet kokenut enemmän asioita kuin ikäisesi keskimäärin?
Ihan minkä suhteen tahansa. Itsestä tuntuu. Olen asunut eri puolilla maailmaa ja kokeillut kaikenlaista. Se on avartanut maailmankuvaa ja auttanut selvittämään mitä oikeasti haluan.
Kommentit (15)
Joo mutta vain negatiivisia.
Ensin kuoli sisarus, sitten äiti. Yksi likainen avioero ja lopulta oma vakava sairaus josta selvisin.
Niin millon paistaa aurinko?
En. Olen päässyt tähän mennessä elämässä varsin helpolla ilman suuria vaikeuksia tai dramaattisia käänteitä. Ei avioeroja, vakavia sairauksia, lasten vaikeuksia tai työttömyyksiä. Ja ikää kuitenkin jo päälle viisikymmentä.
Vierailija kirjoitti:
Joo mutta vain negatiivisia.
Ensin kuoli sisarus, sitten äiti. Yksi likainen avioero ja lopulta oma vakava sairaus josta selvisin.
Niin millon paistaa aurinko?
Eiköhän kaikki ole kokeneet jonkun läheisen menettämisen.
Onhan niitä pahempiakin mutta omalla kohdalla aikoinaan kotona minuun kohdistuva jatkuva negatiivinen ilmapiiri, joustamattomuus eli teet nyt heti tai kuuntelet pirunmoisen saarnan ja teet sen jälkeen läheisyyden ja toisesta välittämisen tunteen puuttuminen sekä sama monesti toistunut hokema että sä olet hyvä silloin kun sinulla voi jotain teettää nämä ovat sellaisia asioita joita minulle on kotona paasattu vuosikymmenien ajan
aikoja sitten minusta alkoi tuntumaan että nyt kyllä ollaan menty sietorajan yli oikein kunnolla
Tuntuu. Mulla on ollut niin vaiherikas elämä, että on vaikea keksiä mitä enää tekisin sellaista mitä en ole jo tehnyt. Siis sellaista mikä mua edes kiinnostaisi tehdä.
Tuntuu. Tosi paljon pahaa mutta paljon myös hyvää. Ennen kolmekymppisiä mm. sairastettu syöpä, useita ulkomaankomennuksia, useampi tutkinto, tulipalo.. kateeksi käy ihmisiä, joiden elämä etenee kuin juna, ns. oikein ja oikeassa järjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo mutta vain negatiivisia.
Ensin kuoli sisarus, sitten äiti. Yksi likainen avioero ja lopulta oma vakava sairaus josta selvisin.
Niin millon paistaa aurinko?Eiköhän kaikki ole kokeneet jonkun läheisen menettämisen.
Ovat. Jopa meitä kuolleiden lasten vanhempia on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Joo mutta vain negatiivisia.
Ensin kuoli sisarus, sitten äiti. Yksi likainen avioero ja lopulta oma vakava sairaus josta selvisin.
Niin millon paistaa aurinko?
En tiedä onko minulla kokemuksia enemmän kuin muilla ikäisilläni, kun lapseni teki itsemurhan, hänen isänsä kuoli ja minä sairastuin parantumattomaan syöpään. En siis tule selviämään. Aurinko ei paista, mutta ei se kaikille paistakaan. Tämä meni nyt näin.
Vierailija kirjoitti:
Harva on
Puolet ihmisistä on kokenut enemmän asioita kuin ikäisensä keskimäärin. Lähde: matematiikka.
Veikkaan että usealla on tuo harha että juuri ne omat koetut asiat on jotenkin enemmän. Voisin mäkin sanoa että olen kokenut nuorena enemmän kun moni muu, koska nuoruus oli levoton ja traumaattinen, mutta toisaalta mulla on jäänyt kokematta esimerkiksi äitiys, vakaa urakehitys, keskiluokan arki yms.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että usealla on tuo harha että juuri ne omat koetut asiat on jotenkin enemmän. Voisin mäkin sanoa että olen kokenut nuorena enemmän kun moni muu, koska nuoruus oli levoton ja traumaattinen, mutta toisaalta mulla on jäänyt kokematta esimerkiksi äitiys, vakaa urakehitys, keskiluokan arki yms.
Ehkä mä ajattelen tän kysymyksen niin, että olet kokenut enemmän kuin muut, eli ns et ole elänyt stereotyyppisesti elämää oikein. Eli järjestyksessä koulutus, kumppani, työ, perhe. Siksi ajattelinkin että ne jotka ei koe perhe-elämää, urakehitystä ja arkea, kokevat enemmän kuin keskivertoihminen.
Kokeneet ihmiset löytyy kakolasta.
Harva on