Miten rangaista 9½v poikaa joka
kiukuttelee aivan tyhjästä niin että paiskasi ovensa ovensa kiinni ja totesi minulle "en kuuntele sinua, sua ei ole olemassakaan" ja katselee kohti kattoa.
Tosiaan, ihan älytön jäkätys ja valitus siitä ettei saanut useampaa eri jälkiruokaa kerralla vaan niitä on pääsiäisen eri päiville tarkoitus jättää.
Kommentit (10)
Tuo "sinua ei ole olemassakaan" - onkohan poika itse saanut kokea olevansa ei-olemassa äidilleen.
Jälkiruoka on eri asia. Siinä aikuiinen tyynesti sanoo, että tänään jälkkäri on tämä. Mutta jos siitä kiukuttelee, niin siinähän kiukuttelee, ellei tee jotain väkivaltaista.
Minusta poika kuulostaa alakuloiselta.
Tee sen kanssa nyt pyhien aikana jotain kahdestaan vaikka pyörälenkki ja kerro rakastavasi ja näytä se kanssa.
Kiukuttelu on normaalia. Anna lapsen kiukutella rauhassa omassa huoneessaan.
Jos olet koko rankaisemassa niin ei ne sun rankaisut kyllä enää kauaa toimi.
annat rauhoittua rauhassa ja voithan sä tarjota vaikka suklaapalaa rauhan elkeeksi.
9-vuotiaasta noin, että yhdeksän ja puoli? Mä en ole enää vuosiin eritellyt lapsestani kertoessani, että onko just täyttänyt vai kohta täyttämässä, ellei se liity asiaan jotenkin oleellisesti. Ymmärrän, jos yksivuotiaasta puhuu noin, vaikka kuukauden tarkkuudella, mutta että yhdeksänvuotiaasta?
T: 9-vuotiaan pojan äiti
Ja jälkkäri on se mitä sinä sanot.
Älä itse lähde aikuisena kiukutteluun mukaan. Asiat ovat niinkuin sinä sanot, lapsi saa toki olla eri mieltä mutta ei se muuta asiaa.
Miksi eri mieltä olemisesta lasta pitäisi rankaista?
Anna kiukutella, muistan itsekin 9-vuotiaana olleeni melkoinen kiukkupussi (tosin mulla alkoikin murkkuikä silloin ja kuukautiset kanssa, joten elämä oli muutenkin vaikeaa). Älä huomioi poikaa ja odota että itse ottaa kontaktia ja sitten kysy että voisiko pyytää anteeksi ilkeilyjään. Se voi kyllä johtaa uuteen raivariin, mutta kyllä mä ainakin vaatisin anteeksipyyntöä loppujenlopuksi. Mutta mököttäköön rauhassa ensin.
Poika, kuten sisaruksensakin, ovat aina olleet minulle nro 1, aina.
Ja rakastamiseni kuulleet siitä päivästä lähtien kun syntyivät ihan joka ikinen päivä, useastikin päivässä.
Myöskään halailu, sylissä oleminen tms hellittely ei ole meillä puuttuva asia.
ap
Tuo "sinua ei ole olemassakaan" - onkohan poika itse saanut kokea olevansa ei-olemassa äidilleen.
Jälkiruoka on eri asia. Siinä aikuiinen tyynesti sanoo, että tänään jälkkäri on tämä. Mutta jos siitä kiukuttelee, niin siinähän kiukuttelee, ellei tee jotain väkivaltaista.
Minusta poika kuulostaa alakuloiselta.
Tee sen kanssa nyt pyhien aikana jotain kahdestaan vaikka pyörälenkki ja kerro rakastavasi ja näytä se kanssa.
päänsilittelyjä täällä tarjotaan?
Minun mielestäni vanhemmille puhutaan kunnioittavaan sävyyn, eikä ovea paiskota. Se ei ole hyvää käytöstä.
Ottaisin rauhan laskeuduttua rakentavaan puhutteluun ja selventäisin käytöstapoja. Selväksi kannattaa tehdä myös se, mitä epäkohteliaasta käytöksestä seuraa - mukavien asioiden menetyst jne.
päänsilittelyjä täällä tarjotaan?
Minun mielestäni vanhemmille puhutaan kunnioittavaan sävyyn, eikä ovea paiskota. Se ei ole hyvää käytöstä.
Ottaisin rauhan laskeuduttua rakentavaan puhutteluun ja selventäisin käytöstapoja. Selväksi kannattaa tehdä myös se, mitä epäkohteliaasta käytöksestä seuraa - mukavien asioiden menetyst jne.
Niin miten sitä sitten osoitetaan omaa vihaa ja kiukkua? Kai teillä kuitenkin saa olla vihainen?
Kunnioittaminen on toki hyvästä ja tarpeen, mutta ei ap:n lapsi mitenkään kohtuuttomasti käyttäytynyt. Sitä pidän tärkeänä ettei vihassaankaan saa toista satuttaa, nimitellä tai haukkua
Mikä pojan käytöksessä oli rankaisemisen arvoista?