Lue keskustelun säännöt.
Mistä kielii alhainen vastausprosentti työpaikan henkilöstökyselyssä?
07.11.2024 |
Mielestäni se voi olla myös kannanotto ettei jaksa vastata koska mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytä. Halutaan vain korkea vastausprosentti, tuloksilla ei väliä.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Pelko?
Pelko mistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en jaksa niihin enää vastata juurikin siksi, että vastasipa niin tai näin, mikään ei muutu. Kaikki epäkohdat selitetään HR:n toimesta työntekijöiden omaksi viaksi.
Joko kaikki on niin hyvin että ei koeta tarvetta vastata, pelon ilmapiiri eli ei uskalleta vastata tai koetaan että kysely on turha.
Yleensä se on juuri tuo, ettei enää kiinnosta, koska olot on olleet hirveät jo pitkäään vaikutusyrityksistä huolimatta.
Meillä ei ainakaan tuloksilla ole mitään väliä. Ne kysymyksetkin ovat usein han diiba-daabaa. Joskus jättänyt kyselyn myös kesken, koska kysymyksien perusteella ei oikeasti haeta sitä mitä halutaan mitata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko kaikki on niin hyvin että ei koeta tarvetta vastata, pelon ilmapiiri eli ei uskalleta vastata tai koetaan että kysely on turha.
Ei ole hyvin. Jos ois hyvin siitä ois kiva kertoa.
Ajanhukkaa vastata, kun ei ketään kiinnosta. Ilmapiirikyselyitä tehdään vain siksi, että ne on mainittu HR-oppaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi vaihtoehtoa: 1) ns. "nimetön" kysely on kaikkea muuta kuin nimetön. Eli ei pystytä vastaamaan rehellisesti. 2) Edellisten kyselyjen tuloksiin ei ole reagoitu eikä muutoksia ole tullut. Why bother.
Entä kun henkilöstökyselyn tuloksena on erittäin negatiivinen arvio työpaikasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vastaa nimettömästi, mutta kystään ammattia, ikää ja kauanko olet ollut työssä
Monen mielestä varmaan ajanhukkaa käyttää työaikaansa siihen vastaamiseen. Mä itse en "jaksa olla mitään mieltä" asioista, joten mulla jää usein sen takia vastaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös tämä, että on muka nimetöntä, mutta silti kysytään organisaatiota ja titteliä ym. mistä ei ole vaikea tunnistaa kuka vastasi. Tosin sama se minulle, voisin vastata ihan omalla nimelläkin, mutta en jaksa enää vaivautua, kun vastaaminen ei kuitenkaan vaikuta mihinkään.
En itse vastannut, koska työpaikassa aika lailla kaikki oli rempallaan. Sielläkin kriisi eskaloitui noin vuosi lähtöni jälkeen ja ylin pomo lähti "uusiin haasteisiin". Menee varmaan vuosia, että siitä tulee hyvä työpaikka. Nyt uudessa työpaikassa ja voisin vastata, jos kysely tulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin vastaamisen, kun selvisi, että nimettömät vastaukset eivät olekaan sitä. Hyvä henkisessä työpaikassa työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia ja johto kuuntelee niitä myös muita kanavia pitkin. Jos siis hyvää henkeä työyhteisössä on.
En ole vastannut ainakaan kymmeneen vuoteen juurikin kahdesta syystä: nimetön ei ole nimetön ja mikään ei muutu - se turhauttaa. Taitaa olla vaan esimiehet ja pikkupomot, jotka siihen vastaa nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelko?
Pelko mistä?
Niistä seurauksista, joita ei muka saa tulla..
Oman kokemuksen perusteella on parasta vain valehdella, että kaikki on loistavasti. Vastaamatta jättäminen saattaa olla erittäin huono vaihtoehto. Meillä ylätason pomo julkaisi listan heistä, jotka eivät olleet vastanneet. Kyseessä on iso yritys.
Vierailija kirjoitti:
Itse en jaksa niihin enää vastata juurikin siksi, että vastasipa niin tai näin, mikään ei muutu. Kaikki epäkohdat selitetään HR:n toimesta työntekijöiden omaksi viaksi.
Juuri näin. 30 vuotta sitten työpaikassani tehtiin kartoitus, jossa konsultti tilaisuuden vetäjänä kyseli kaikenlaista työilmapiiristä lähtien. Lisäksi jokainen sai nimettömänä kirjoittaa epäkohdista, jotka konsultti purki yhteenvetoonsa.
Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Tosin lähdin ko. työpaikasta jonkin ajan päästä pois, mutta sama siellä taitaa jatkua tänäpäivänäkin, mutta tämän ajan moodissa.
Työpaikka oli pk-yritys (joka kuului isompaan konserniin), jolla oli 6 toimihenkilöä, joista 2 naista. Tuotannossa oli 10-12 henkilöä. Huvittavinta oli, että naiset eivät saaneet vuosittain jaettavaa bonusrahaa, vain miehet. Tuotantohenkilöstö sai bonuksensa kuukausittain tulospalkkion muodossa tai palkan lisänä, mikäli tuotatotavoite ylittyi.
Tuon konsulttikäynnin ainoa plussa oli, että naisetkin saavat seuraavana jouluna bonusrahan, joka määräytyy prosentuaalisesti rahapalkan mukaan. Minä en siis saanut sitä, koska lähdin sitä ennen yrityksestä pois. Olin ollut yrityksessä töissä 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko kaikki on niin hyvin että ei koeta tarvetta vastata, pelon ilmapiiri eli ei uskalleta vastata tai koetaan että kysely on turha.
Ei ole hyvin. Jos ois hyvin siitä ois kiva kertoa.
Jep, mutta jos jää vastaukset saamatta (tai vastataan ympäripyöreitä) voidaa aina kuvitella että kaikki on hyvin...
Pelko?