Miksi äidit on EPÄEMPAATTISIA toisiaan kohtaan?

hänellä on turvallinen äiti-lapsi sidos.

tehdäkin jotain asian muuttamiseksi. Mutta suuri osa vaan valittaa. Miten muka lasten kanssa oleminen on parissakymmenessä vuodessa muuttunut niin ylivoimaisen hankalaksi, ettei yksi terve äiti parin kolmen kanssa selviä?

empatiaa joko on ihmisellä tai ei

tehdäkin jotain asian muuttamiseksi. Mutta suuri osa vaan valittaa. Miten muka lasten kanssa oleminen on parissakymmenessä vuodessa muuttunut niin ylivoimaisen hankalaksi, ettei yksi terve äiti parin kolmen kanssa selviä?

Kyllä silloinkin äidit väsyi jne.. Miksi keskustelupalstalla ei saisi kertoa väsymyksestään?

Nykyään valitetaan turhasta ja pienestä, tuntuu enemmän huomionhaulta kuin oikealta ongelmalta. Jos sanot, että voi jumantsuka ku kaikki on hyvin, et saa reagtiota mistään, mutta kun kerrot kuinka kaikki on kauhiaa ja vaikiaa niin voi voi...se on kiva olla keskipisteenä.



Miksi se väsymys muka tulee sitten niin yllätyksenä? Se väsymys on normaalia ja aina menee aikansa tottua siihen arkeen. Nykyään ihmiset luulee, että se vauva vittu oikeesti nukkuu jotain 10hyöunia ja vaan hymyilee.



Oma asenne on kaiken a ja o...sä voit yrittää tehdä asioita helpommiksi itsellesi, tai sitten voit kärvistellä ja tehdä kaikki vaikeemman kautta, pukea sen helvetin superäiti viitan päälle ja esittää ulkopuolisille, kuinka kaikki on hyvin ja jaksat tehdä vaikka mitä woooow. halutaan joku "hyvä äiti leima" kankkuun oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella. Mutta sitten täällä itketään, kun pitäs jaksaa ja tehdä ja sitä ja tätä, mutta ku en jaksa.



mää popsin kaikki valittajat suihini. Ja kaikilta masennukseen taipuvaisilta pitäs kieltää se lisääntyminen. nehän ne täällä aina itkee...haha

ongelma on siinä, ettei saa myöntää olevansa väsynyt lasten kanssa. Neuvolassakin sanoin, ettei oikein uskalla myöntää, että välillä väsyttää, kun heti saa syytöksiä siitä, että on tehny lapsia. Terveydenhoitaja oli kyllä aidosti pahoillaan tuosta. Jotenkin tuntuu, että ihmisten pitäisi olla jotain yliluonnollisia olentoja, tai oikeastaan äitien, koneita, kun on synnyttäny ja on oma/omia lapsi/a hoidettavana.



Samoinhan vois todeta työuupumuksesta kärsivälle, että mitäs käyt töissä tms.



Haluaisin vaan nähdä sen ihmisen, joka ei väsy, jos valvoo viikon toisensa perään syystä tai toisesta tai saa nukkua vain tunnin-parin pätkiä kerrallaan.. Kuvittelin, että ollaan jo pääsemässä siitä kummallisesta vaikenemisen kulttuurista, ettei saa sanoa, jos tarvii apua tai jos tuntuu pahalta tai väsyttää, mutta vielä tuntuu riittävän niitä ihmisiä, joiden mielestä ei saa tunnustaa olevansa väsynyt, koska se on valittamista ja ei auta.



Monesti vaan on niin, että joku asia täytyy todella sanoa ääneen, ennen kuin sitä voi muuttaa. On pakko sanoa ääneen, että nyt väsyttää, jos haluaa löytää ratkaisun. Pahimmassa tapauksessa väsyy niin, ettei kohta kykene tekemään mitään ja pahimmassa tapauksessa lapset on pakko sijoittaa jnejne.. ja vaan sen takia, ku on niitä ihmisiä, joiden mielestä on vaan pakko jaksaa, kun ei ole älynny ehkäistä.

aina ei tarvi olla mikään ylisuoriutuja, että väsyy. Meillä tehdään miehen kanssa molemmat mitä jaksetaan ja ehditään, eikä kumpikaan meistä lastaa toista liian suurin odotuksin ja silti kun yksi lapsi oksentaa yön ja siinä samalla toista täytyy imettää, ni kylläpä vaan aamulla väsyttää kun täytyy jaksaa nousta terveen lapsen kanssa miehen lähdettyä töihin, täytyy saada ruoka lapsille jne.. ja päivällä ei vaan ole mahdollisuutta nukahtaa. Ei auta vaikka vähän antaa periksi kotitöistä tai vaikka ei huolehtis kuin just lapset ja niiden välttämättömät tarpeet. Unetön yö väsyttää. Ja se täytyy voida sanoa ääneen.

tehdäkin jotain asian muuttamiseksi. Mutta suuri osa vaan valittaa. Miten muka lasten kanssa oleminen on parissakymmenessä vuodessa muuttunut niin ylivoimaisen hankalaksi, ettei yksi terve äiti parin kolmen kanssa selviä?

Kyllä silloinkin äidit väsyi jne.. Miksi keskustelupalstalla ei saisi kertoa väsymyksestään?

eikä mikään korjausehdotus auta. Aina asutaan keskellä korpea, mies on aina töissä ja lopun aikaa rakentamassa taloa, Anoppi vittuilee ja haisee pahalle, joka paikkaan on sata km matkaa, sudet kiertää ringissä taloa, vieressä virtaa vuolas joki eikä ole aitaa välissä, ei ole naapureita, kavereita, sukua eikä ystäviä, toinen lapsista valvoo päivät ja toinen yöt, vauvaa pitää imettää 24/7, vauvalla on vatsavaivoja, ulos ei voi lähteä kun vauvaa pitää imettää koko ajan, ei ole autoa, bussit ei kulje, on liikaa pakkasta, ei ole kerhoja, äitikahviloita ja muskareita, kaikki kylän lapset on päiväkodissa hoidossa, kaapit on sekaisin ja mamman ainoa ilo on netti, jossa on aikaa istua ja valittaa, kun on vaikeeta.

Ei voi muuttaa muualle, anopin ja apen kanssa ei voi olla väleissä, ei voi rakentaa aitaa siihen joen reunalle, ystäviä ei voi hankkia, talo on aina rakennettava itse pitkästä tavarasta, miehen on oltava töissä aina, kaveria ei voi pyytää seuraksi, vauvaa ei voi rytmittää perheen tahtiin, vuorokausirytmiin ei saa koskea, ruoat on tehtävä käsin itse, pyykit on pestävä käsin, alushousut on silitettävä, lattiat pitää pestä aamuin illoin muuten taapero tukehtuu astmaan/liukastuu/syö roskia, miehelle ei voi sanoa että hoida lapsia, jotta saan nukkua, pystykorvan seuraksi ei voi ottaa sudet syövää kaukaasianpaimenkoiraa, autoa ei voi hankkia, kerhoihin ei voi mennä kun siellä on ne sisäpiirit, ystävät ja lasten kaverit ei halua tavata iltaisin kun niillä on oma perhe.

Henki on sellainen, että se ei käy, koska se ei käy. Mutta valitetaan edes. Empatiaa, anyone!

Että vauvat eivät välttämättä nuku kunnolla jne jne. Mutta ei se poista sitä, että sitten kun siinä tilanteessa on, niin VÄSYTTÄÄ ja perhanasti. Ei se poista sitä väsymystä ja uupumusta vaikka etukäteen on tiennytkin, että tulee väsymään. Tällä logiikalla mistään ei saisi koskaan valittaa, aina pitäisi olla kaikki hyvin.

Tokihan kaikki raskaana olevat saavat kuulla että et saa nukkua seuraavaan vuoteen jne, mutta oikeasti kun sitä ei osaa kuvitella etukäteen.

Itse olin ensin niin väsynyt että nukahtelin tuolille, suihkuun, saunaan jne. Sitten kun sen vaiheen pääsi yli niin olin ilmeisesti niin yliväsynyt että en enää saanut unta.

Niinpä sitten mies raahasi väkisin ensiapuun, selitti tilanteen (en ollut siinä vaiheessa nukkunut viikkoon kuin ehkä 3-4h) ja hoitajat ottivat osastolle, iskivät tipan suoneen ja unilääkkeen huuleen ja siellä sitten nukuttiinkin kaksi päivää miltei putkeen.



Mulle on taottu pääkoppaan se, ettei saa valittaa. En sitten valittanutkaan, ehkä sanoin muutamaan otteeseen että on vetämätön olo, mutta muutoin olin hiljaa.

Oikeasti olisi pitänyt aukaista suuni ja kertoa että en saa nukuttua tarpeeksi.



Sellaisia ihmisiä jotka eivät välitä mistään muusta kuin itsestään on olemassa yllättävän paljon. Itse olen sen valitettavan usein huomannut, enkä hirveästi luotakaan vieraisiin ihmisiin. En kerro puolitutuille mitään itsestäni, enkä välttämättä kavereillekaan, koska en koe kaikkien edes haluavan ymmärtää niitä asioita mitkä tuntuvat raskailta milläkin hetkellä. Mieluummin puhun niiden muutaman luottoystävän kanssa, kuin otan vastaan niitä Ei meidän Peetu-Eevertti valvottanut, tai Se muuttuu vielä pahemmaksi, kommentteja.

Tuntuu paljon mukavammalta kun vastataan että No voi harmi, voinko olla avuksi jotenkin tai vaan kuunnellaan ja edes yritetään ymmärtää..

Tulee vaan kanssaihmisille syyllinen ja vaikea olo, kun joku nurajaa jatkuvasti.

Jos on yksi lapsi, niin vauvan kanssa voi nukkua päiväunet.

Isommat lapset katsomaan videoita ja äiti nukkumaan. Ei se niin vaikeaa voi olla.

Kotitöistä tehdään välttämätön, vähemmän tärkeät hommat voi siirtää tai unohtaa.

Mulla lapsilla reilu vuosi ikäeroa ja nukun joskus päivällä heidän kanssaan. Sama rytmi on pitänyt opettaa.

Yöllä vauva nukkuu vieressä, joten tissi suuhun ja unta jatkamaan. Elämää on pakko helpottaa ja oikaista, muuten alkaa oikeesti väsyttää.

Että vauvat eivät välttämättä nuku kunnolla jne jne. Mutta ei se poista sitä, että sitten kun siinä tilanteessa on, niin VÄSYTTÄÄ ja perhanasti. Ei se poista sitä väsymystä ja uupumusta vaikka etukäteen on tiennytkin, että tulee väsymään. Tällä logiikalla mistään ei saisi koskaan valittaa, aina pitäisi olla kaikki hyvin.

Mutta kyllä niistä hyväätarkoittavista neuvoista voisi jotain ottaa opiksikin.

Että vauvat eivät välttämättä nuku kunnolla jne jne. Mutta ei se poista sitä, että sitten kun siinä tilanteessa on, niin VÄSYTTÄÄ ja perhanasti. Ei se poista sitä väsymystä ja uupumusta vaikka etukäteen on tiennytkin, että tulee väsymään. Tällä logiikalla mistään ei saisi koskaan valittaa, aina pitäisi olla kaikki hyvin.

Tokikin saa valittaa. Mutta kyllä niistä hyväätarkoittavista neuvoista voisi jotain ottaa opiksikin.

Mutta täytyy myös muistaa, että se mikä toimii itsellä, ei välttämättä toimi toisella. Voi olla, että monessa pikkuvauvaperheessä on tehty konsti jos toinenkin, että nukuttaisiin paremmin. Silti tulos on pyöreä nolla.

Senkin myös sanoisin, että nille joita tämä valittaminen ärsyttää: älkää avatko näitä ketjuja ja lukeko näitä valituksia. Sitenhän siitä pääsee. Tai älkää ainakaan vastatko mitään jälkiviisastelevaa itsestäänselvyyttä. Jos teidän mielestänne valittaminen on turhaa, niin fine, se on teidän mielipiteenne. Mutta jollekin toiselle se voi tuodan helpotuksen ja ennenkaikkea mahdollisuuden saada vertaistukea siihen, ettei ole ainut jolla tuntuu pää hajoavan silkasta univelasta.

Se taitaa olla niin kuin yleisesti puhutaan: naiset eivät osaa liittoutua keskenään ja vetää yhtä köyttä.

on ihan äidin oma vika, jos lapsi/vauva ei nuku. Ja tollasta se nyt vaan on pienen lapsen kanssa, joten turha valittaa. Jos ei jaksa valvoa, niin voi voi, olisi pitänyt jättää ne lapset tekemättä.

Nainen on naiselle susi. Se taitaa olla niin kuin yleisesti puhutaan: naiset eivät osaa liittoutua keskenään ja vetää yhtä köyttä.

Varsinkin jos olet äidiksi halunnut ja päässyt, niin sen jälkeen elämän pitää olla mahdollisimman raskasta, kaikki pitää tehdä ITSE, mistään ei saa apua ottaa vastaan tai sitä pyytää. Ja sitten tämän kaiken vielä kannat valittamatta hymy huulilla. Koska olethan nainen ja ÄITI ja koska naapurin maijakin jaksoi. Tästä kaikesta huolimatta olet kuitenkin huono äiti, koska joku homma on mennyt perssiillen kuitenkin huomaamattasi. Teit niin tai näin, aina teet väärin päin.

Mutta ei se poista sitä, että sitten kun siinä tilanteessa on, niin VÄSYTTÄÄ ja perhanasti. Ei se poista sitä väsymystä ja uupumusta vaikka etukäteen on tiennytkin, että tulee väsymään. Tällä logiikalla mistään ei saisi koskaan valittaa, aina pitäisi olla kaikki hyvin.

Itse olen nukkunut yhteenpuitkeen kuusi tuntia viimeksi tammikuussa. Nonni, äkkiä kaikki nyt hei auttamaan meikäläistä, kamalaa. Ainiin, mutta iseillähän on niin helppoa töissä, sori. Blaa blaa. Kai sen nyt kaikki tietää, että pienten lasten vanhemmat ovat jatkuvassa rasutksessa (ellei satu olemaan jokin ihmelapsi), mutta onko sitä sääliä pakko hakea täältä tai siis kertoa kaikille kuinka kaikki on niin päin v....a. Itseppähän on soppansa keittäny, joten kollegaani lainaten "Do something!". Ottaa itseään niskasta kiinni ja hoitaa asiat kuntoon. Niin tai sitten voi myös tilittää täällä ja jatkaa samaa rataa.

he joutuvat terapiaan ja valittavat, että olit liian täydellinen ja saivat traumoja, koska eivät koe pystyvänsä samaan. :D

Mutta ei se poista sitä, että sitten kun siinä tilanteessa on, niin VÄSYTTÄÄ ja perhanasti. Ei se poista sitä väsymystä ja uupumusta vaikka etukäteen on tiennytkin, että tulee väsymään. Tällä logiikalla mistään ei saisi koskaan valittaa, aina pitäisi olla kaikki hyvin.

Mutta onko siitä täällä pakko vinkua. Itse olen nukkunut yhteenpuitkeen kuusi tuntia viimeksi tammikuussa. Nonni, äkkiä kaikki nyt hei auttamaan meikäläistä, kamalaa. Ainiin, mutta iseillähän on niin helppoa töissä, sori. Blaa blaa. Kai sen nyt kaikki tietää, että pienten lasten vanhemmat ovat jatkuvassa rasutksessa (ellei satu olemaan jokin ihmelapsi), mutta onko sitä sääliä pakko hakea täältä tai siis kertoa kaikille kuinka kaikki on niin päin v....a. Itseppähän on soppansa keittäny, joten kollegaani lainaten "Do something!". Ottaa itseään niskasta kiinni ja hoitaa asiat kuntoon. Niin tai sitten voi myös tilittää täällä ja jatkaa samaa rataa.

Netti kiinni ja naps. Enää ei nimettömät väsymysvalitukset keskustelupalstalla ketuta.

tehdäkin jotain asian muuttamiseksi. Mutta suuri osa vaan valittaa. Miten muka lasten kanssa oleminen on parissakymmenessä vuodessa muuttunut niin ylivoimaisen hankalaksi, ettei yksi terve äiti parin kolmen kanssa selviä?

Pienten lasten kanssa.