Oletteko nähneet tuon "Miesten vuoron", joka alkaa juuri?
En ymmärrä sitä ylistystä, minkä se on saanut.
Koskettavia tarinoita, joo, mutta itse kun sen vuokrasin, kyllästyin niin, että kelailin pikana useita kohtia.
Ehkä tosin johtuu työstäni, kun olen sos. työntekijä ja nuo tarinat ovat kuin kuvauksia työpäivistäni välillä =)
Kommentit (11)
naispuolisen kaverini ja tyttäreni (9-v.) kanssa.
Kiinnostava toisaalta, tylsä toisaalta.
Ja jouduin laittamaan tekstitykset siihen, koska en saanut selvää kaikkien puheesta...
ja poikaystävät oli tosi hiljaa sen jälkeen, vaikka muuten on aina kamala meteli. oli tosi koskettava ja tosiaan tällainenkin revohka hiljeni, iski miehiin vielä jotenkin tosi erityisesti (ärsyttää sanoa, mutta niin tuntui menevän)
En ole muissa yhteyksissä tekemisissä tämäntyyppisten aiheiden kanssa.
ohi tää viiminen, mikä sille lapselle oli tullut (Iitu)?
Oma työni koskettaa jossain määrin erilaisia elämän kohtaloita, pidin silti elokuvasta. Oli koskettava ajoittain jopa vähän ahdistava, mutta hyvin tehty ja aiheena mielenkiintoinen. Eihän suomalainen mies juurikaan tunteistaan puhu. Olipa saatu vähän huumoriakin mukaan, Juuso karhu oli aika veikeä otus.
Se lapsi (Iitu) oli kuollut, mutta mielestäni siinä ei kerrottu, että mihin. Muutenkin ihmiskohtalot osittain jätettiin kertomatta, esim. miksi kodittoman vaimo oli hukkunut, kuinka kauan tästä Iitun kuolemasta oli, koska mies, jonka vaimo oli kieltänyt lapsen tapaamiset oli viimeksi nähnyt lapsensa ym.
ja olen tosi vaikuttunut! Mielettömän hyvä!
Myös minä olen työssä, jossa kohtaan elämän raadollisempaa puolta, äkillisiä ihmiskohtaloita ja traagisia tapahtumia. Silti ei tuntunut tosiaankaan pitkäveteiseltä. Noita tarinoita niiltä miehiltä kuulee, jos on aikaa kuunnella.
Juuso oli kyllä aika hulvaton.
Näin eilen ensimmäistä kertaa ja todella vaikuttava. Oli niin monenlaista ihmiskohtaloa kuin myös saunaa. Juuso karhu oli hulvaton. Tuli jopa tippa silmään.
Muuten se laiha partanen mies joka kaipaili tytärtään. En ole ihan varma, mutta voiskohan kyseessä olla sama mies lapin jänkhältä josta tuli dokkari pari kk:tta sitten "Tervanpolttaja".
Siinä "Enskaa" tuli vierailemaan tytär Etelä-Suomesta ja kovin oli mies samannököinen...
Vuokrasin sen heti samana päivänä kun ilmestyi ja haluaisin nähdä uudelleen. Tosi koskettava ja hiljensi meidän porukan miehetkin.
Niin hienosti on kuvattu suomalainen mies ja se olennainen; luonto johon mies tiiviisti kokee kuuluvansa. Taitavat tekijät ovat saaneet miehet noin herkkiin tilanteisiin. Usein kuulee vain huutoa siitä mitä miehet tekee väärin: moni mies puhui hyvin kauniisti naisista ja oli aivan rikki siitä, miten isyys on riistetty ja aliarvioitu. MInulle tuo elokuva avasi aivan uudenlaisen ymmärryksen.
Sekä aiheensa puolesta että taiteellisesta näkökulmasta napakymppi. Mutta mä en olekaan ammatissa, jossa joutuu "kovettamaan itsensä" juuri tällaisille jutuille.