Hesarissa oli kai eilen juttu uhriutujista. Mitä siinä sanottiin?

Voin tulla kertomaan, kun käyn lukemassa, mutta tunnen yhden tällaisen. Hänellä on varmaan persoonallisuushäiriö eli valehtelee kaikenlaista jatkuvasti ja uhriutuu lapsuudestaan, vaikka itse on järkännyt omille lapsilleen epävakaan ja päihdeongelmaisen lapsuuden.

Kuka  tahansa julkkis,  esim  Marin  ja  kaikki  persut  ovat  loistavia  esimerkkejä  uhriutujista.

Uhriutujan ja narsistin ero on oikeasti todella pieni. Uhriutuja hakee aina huomiota myös ja yrittää olla kaiken keskipiste. 

Mä en tarkota tällä sitä että ihmiset ei sais puhua jos heillä on ollut vaikeaa, mutta erottakaa mitä on normaali puhuminen ja keskusteleminen verrattuna sellaseen ylenpalttiseen huomion hakemiseen ja nimenomaan uhriutumiseen. Että joku tulisi aina halaamaan ja nostamaan suosta minkä itse on kehittänyt itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Voin tulla kertomaan, kun käyn lukemassa, mutta tunnen yhden tällaisen. Hänellä on varmaan persoonallisuushäiriö eli valehtelee kaikenlaista jatkuvasti ja uhriutuu lapsuudestaan, vaikka itse on järkännyt omille lapsilleen epävakaan ja päihdeongelmaisen lapsuuden.

Kiinnostaa kovasti itseänikin, sillä oletan, että olen itse uhriutuja.

No niin, luin jutun eikä se mielestäni ollut kovin hyvä.

Puhuttiin marttyyreista ja uhriutujista, joiden on vaikea sanoa ei. He kärsivät hiljaa, kunnes ehkä joskus räjähtävät. Uhriutuja hakee käytöksellään huomiota ja sympatiaa. Hän on herkkä ja pelkää konflikteja. Hän toivoo itselleen patsasta kaikista uhrauksistaan ja leipoo mokkapalat koulun myyjäisiin, vaikka ei haluaisi.

Lopuksi oli testi, jossa voi mitata omaa uhriutumisastettaan.