Korreloiko fb:n kaverimäärä mielestäsi siihen

kun se ei ole fb:ssä eikä haluakaan.



Mulla kavereita fb:ssä alle sata.



Todellisia ystäviä alle kymmenen, näistä osa ei ole fb:ssä.

Eräs tuttuni pyytää kaikki hyvänpäiväntutut ja vanhat tarhakaverit sekä myös näiden ystävät fb - kavereikseen. Sillä on siis facebookissa varmaan tuhat kaveria, mutta todellisuudessa istuu yksin kotonaan 24/7 ja päivittää statustaan. No, mikäs siinä jos tykkää elää tollasessa fantasiamaailmassa.

yleensä hyväksyvät kaikki omasta koulustaan kavereiksi. Todellisia ystäviä voi olla vain muutamia.

sitä enemmän kavereita. Minä en ole sellainen että keräisin joka puolelta hyvänpäivän tuttuja. Kymmenkunta hyvää ystävää on sekä joukko työkavereita, harrastuskavereita jne. Facebookissa vajaa 100 kaveria, joista niistäkin puolet joutaisi pois. Siellä on parikymmentä jotka osallistuvat keskusteluun ja ne ketkä vaan ovat siellä näkymättömissä -ihan sama ovatko vai eivätkö.

kuinka paljon on todellisia ystäviä? Tuli vaan mieleen kun luin Annaa (nro 11) jossa oli juttua siitä että miehellä on fb:ssäkin vain 30 kaveria ja naisella itsellään oli parisataa (mikä on "keskiverto" ja kertoo normaalista sosiaalisuudesta).

Eikä myöskään 200 kaveria kerro "normaalista sosiaalisuudesta".

Mulla n. 70 kaveria ja olen varmasti "normaalisti sosiaalinen", todennäköisesti jopa normaalia sosiaalisempi. Juttelen tuntemattomille, meillä käy viikottain vieraita kotona, siis kahvilla ja illallisilla yms., käyn juhlissa ja konserteissa, mulla on kavereita hyvin erilaisista ympyröistä..

Todellisia ystäviä mulla on noin 6, joista 2-3 on sellaisia deep shit, yli ystävyyden ystäviä. Ja kavereita joiden kanssa hengaan säännöllisesti on noin 20. Sitten frendejä, joiden kanssa hengailen satunnaisesti on ehkä 10 tuohon päälle, ja sitten tuttavat..

Läheskään kaikki ystäväni, kaverini ja tuttavani eivät ole FB:ssä.

Kaverimäärää enemmän kertoo mielestäni aktiivisuus: kuinka monen kanssa FB:ssä kommunikoi (naisten keskiarvo noin 15, mulla jtn 30), ja se kuinka paljon myös omat kirjoitukset saavat aikaan keskustelua..

Tosi iso osa ihmisten FB-kavereista on vain listalla, ei heihin olla missään yhteydessä siellä!

Esimerkiksi minun ystävistäni läheskään kaikki eivät ole facebookissa. Ihan kuin vain sellaiset ystävät laskettaisiin, jotka ovat siellä.

Ammattiin ja ammatin julkisuuteen. Jos julkisessa ammatissa tai sellaisessa, joka vaatii verkostoitumista, niin kavereita on paljon. Mulla esim. muusikot, juontajat, media-alan ammattilaiset, toimittajat ja esim. ravintoloitsijat ovat sellaisia, joilla satoja kavereita >400.



Toinen ryhmä, joilla hirveä määrä kavereita on sellaiset, jotka palaavat jotain mafia warsia tms. ja ovat sitä kautta haalineet jäseniä peliä varten. Näitä mulla ei kyllä oel kavereina kuin yksi.



Sosiaalisuuden kanssa en tiedä, onko tekemistä. Ei ainakaan mediavaikuttaja tuttuni tai kaverini ole henkilökohtaisessa elämässään sen sosiaalisempia kuin muutkaan kaverini. Se sosiaalisuus kuuluu työnkuvaan.

ja omaa useitakin todella läheisiä ystäviä ja paljon paljon niitä etäisempiä kavereita ja joka ystävystyy todella helposti, on facebookissa saanut haalittua itselleen 42 kaveria. ja nämä todella sitten ovat niitä ystäviä, kavereita ja todella läheisiä sukulaisia, joitten kanssa ollaan yhteydessä ihan joka kautta, he tapaavat toisiaan, puhuvat usein puhelimessa ja päivittäin tapaavat netissäkin. kun ajattelee tuota määrää facebookin mittakaavassa, se on vähän. mutta kun ajattelee, että nuo tosiaan ovat sellaisia, joitten kanssa hän on päivittäin tai ainakin viikottain tekemisissä ja pelkästään vapaa-ajallaan (työkavereita hänellä ei ole), se on oikeasti iso määrä.



sanoo nainen, jolla on olemassa yksi ystävä, jonka kanssa päivittäin ollaan yhteydessä, yksi äiti (hehe) jonka kanssa ollaan kerran kuukaudessa yhdessä ja yksi sisko, jonka kanssa ollaan kerran vuodessa yhteydessä. ja jolla on satoja nettituttavuuksia myös faacebookissa. minä vain hyväksyn kaikki, jotka minua pyytävät kaverikseen. en erittele heitä millään tavalla, enkä ole hylännyt vissiin vielä yhtään (en edes steven slateria, jolta tuli kaverikutsu, kun kävin jollain sivustolla tykkäämässä siitä, että hän otti ja jätti työnsä aikoinaan niin näyttävästi).

Tarkoitan, että monesti sanotaan, ettei kenelläkään voi olla 200 ystävää. Ei voikaan! Mutta Facebook on mielestäni sosiaalinen verkosto, joten "ystävät" siellä ovat monenlaisia elämämme kontakteja: On oikeita ystäviä (heitä itselläni noin 20), koulu- ja opiskeluaikaisia tuttavia, entisiä ja nykyisiä kollegoita, vanhoja kirjekavereita, vaihto-oppilasajan tuttuja, harrastuskavereita, äitikavereita jne. Kaikista kertyy helpostikin yli 150 tuttavaa. Kutsun heitä FB-kavereikseni, en ystävikseni.



Naiset ovat usein sosiaalisempia kuin miehet, btw. Meillä ainakin minä naisena järjestän kaikki kyläilyt sun muut.

ja sosiaalisuuskin on aivan jotain muuta mitä verkostoituvat yleensä ajattelevat, pikemminkin hyötyvät toisistaan.