Miten reagoisit, jos lapsesi hoidossa kysyttäisiin sinulta lupaa kelton tulla tarkkailemaan lastasi?
Jos itse ajattelet, että lapsesi on ns normaali, mutta päivähoidossa on havaittu jotain ongelmia. Sitten hoitotäti kysyisi sinulta lupaa, että voisiko kelto tulla tarkkailemaan tilannetta, josko lapsen hyväksi voitaisiin siten päivähoidossa tehdä enemmän.
Suostuisitko mielelläsi, vai olisiko kelton käynti turha ja päivähoidon tädit vaan haihattelijoita?
Kommentit (29)
Koska lapseni hyvaksihan tuo olisi tarkoitettu. Mutta samassa tilanteessa haluaisin kylla juurta jaksaen tietaa, minkalaisia ongelmia tarhassa on havaittu, joiden takia tuota keltoa paikalle kutsutaan.
aikaisemmin sanoneet lapsestani. eli mitä mahd ongelmaa epäilevät
itse ihmettelen,eetei eskari ikäisiä mitenkää tarkkailla, en ole kuullut mitää
omani on ilman kaveria ja ihmettelen, ettei asiaan ole puututtu?
Varmaan myös kysyisin, jotta mitä juttua tarkkaillaan...
kelton neuvojen avulla pojan sosiaalista leikkiä tuettiin ja hän pääsi paremmin leikkeihin mukaan sen jälkeen.
Lapsi kävi muutaman kuukauden sitten kelton vetämässä viikottaisessa pienryhmässä, kunnes kelto ilmoitti, että ei pojalla ole mitään syytä siellä käydä. Mikä harmitti poikaa kamalasti, koska siellä oli kivaa :D
sillä yksi lapsistani ei ole ns. normaali ja häntä on kyllä käynyt keltot ja psykologit pk:ssa tarkkailemassa. Ne on toteutettu yhteistyössä meidän vanhempien ja hoitavien tahojen kanssa, olen voinut jopa pyytää jotain tarkkailua.
Mutta jos ihan puun takaa tulisi pk:sta lupapyyntö, että voiko tulla tarkkailemaan ilman mitään ennakkovaroitusta tai keskustelua, niin ihmeissäni tosiaan olisin. Antaisin toki luvan.
Parempi ajoissa huomata, jos jokin on pielessä.
Ystäväni lapsella isoja ongelmia, vanhemmat ovat "sokeita" ongelmien suhteen.
Kaikki muut huomaavat, ettei kyseisellä lapsella ole kaikki kunnossa.
Siksi on hyvä, että ulkopuoliset "herättelevät" vanhempia näkemään mahdollisia ongelmia.
Mut niinhän se aina menee, että "eihän meidän Niko-Petterillä mitään ongelmia ole, ongelmat on muilla lapsilla".
voisi kysellä tms. vaan suoraa kelto paikalle.
Jos itse ajattelet, että lapsesi on ns normaali, mutta päivähoidossa on havaittu jotain ongelmia. Sitten hoitotäti kysyisi sinulta lupaa, että voisiko kelto tulla tarkkailemaan tilannetta, josko lapsen hyväksi voitaisiin siten päivähoidossa tehdä enemmän.
Suostuisitko mielelläsi, vai olisiko kelton käynti turha ja päivähoidon tädit vaan haihattelijoita?
Sanoisin että haluaisin istua alas hoitjan kanssa ja keskustella lapseni tilanteesta ja huolenaiheista ryhmässä. Yrittäisin ensin saada jonkunlaisen kuvan siitä mistä oikein on kyse, sitten pyytäisin keskustella kelton kanssa ja kysyisin miten hän teitä voisi auttaa.Mitä lapsen seuraaminen ryhmässä merkitsee.Jos sinusta kaiken tämän jälkeen tuntuu hyvältä ajatukselta kelton apu niin silloin uskon että paremmin yhdessä pystytte lastasi auttamaan. Kannattaa vanhempana aina olla ajantasalla lapsen asioiden suhteen ja tuntea että ohjakset ovat vakaasti omissa käsissä.
Mikä oli mulle kyllä ihan ok, mutta se meni siis niin, että hoitaja kertoi jälkikäteen, että täällä kävi erityislastentarhaope kattomassa teidän Villeä.
Poikani on tosi arka ja sopeutui huonosti hoitoon, joten en ihmetellyt suuresti. Sen sijaan ihmettelin suuresti kelton toteamusta, että pojassani on jotain vikaa, kun hän ei leiki. No ei kai leiki, kun pelkäsi kuollakseen hoidossa.
Kelto sitten lähetti pojan psykologille, joka totesi, että täysin normaali, mutta luonteeltaan arka lapsi.
Haluaisin kuitenkin kysyä hoitajilta heti, millaisista ongelmista on kysymys.
Mutta jos ongelmia ei oikeasti ole, niin yleensä Kelto kyllä huomaa sen, ja turha selvittely päiväkodissa loppuu siihen.
Oma seuraavaksi päiväkotiin menevä lapseni on kovin pieni, mutta voisin kuvitella hänellä olevan jotain seuraavaa:
- kielenkehityksen erityispiirteitä
- tulistumista/lukkoon menemistä
- arkuutta
No riippuu vähän mihin se kelto olis tulossa tarkkailemaan ;-)
Ei vaan oikeasti, siellähän pojan päiväkotiryhmässä on kelto tämän tästä. Kaipa se ehtii tarkkailemaan milloin ketäkin ja ei meiltä siihen lupia tarvita. Meidän poikaa kysyttiin tukilapseksi, joka meitä vanhempia vähän hämmästytti.
Joo, mutta kaiken mahdollisen tutkimisen ja tuen ottaisin toki mielelläni omalle lapselle - tosin olisin hivenen nolona siitä, jos en olisi itse mitään huomannut.
vaikka äitinä kuvittelen tuntevani lapseni parhaiten ja hän on kotona ihan "normaali", ei minulla ole harmainta hajua, miten lapsi toimii ryhmässä ja vieraiden aikuisten ohjauksessa.
Tai ovatko kielelliset ja motoriset taidot ikätasoisia, en minä osaa sitä arvoida, koska ei ole vertailukohtia, joten hyvä jos ammatti-ihmiset asiaa seuraavat
Toki siiws olisin antanut luvan muutenkin. Meillä kelton kehoituksesta lapsi pääsi ajoissa puheterapiaan, jo alle 3-v. Epäselvä puhe (osin syynä liimakorva, joka löydettiin pian sen jälkeen) johtui lähinnä suun ja kielen lihaksiston heikkoudesta, parani terapeutin antamien harjoitusten kautta nopsaan. Hyvä juttu oli, että pääsimme niin nopeasti teprapiaan ja lapsen puhe korjaantui.