Lue keskustelun säännöt.
Mitäs mieltä mieheni toiminnasta?
12.04.2011 |
Kuopuksemme on 3-vuotias ja kiireisestä työstäni johtuen näemme vain iltaisin. Joskus silloinkin joudun olemaan kokouksessa ym.
Mies menee iltavuoroon ja minä kahdeksaan ja vien lapsen hoitoon. Aamulla lapsi halusi että minä vien hänet pesulle ja autan pukemaan.
Mies oli sitä mieltä että lapsi ei voi valita kumpi hänet pukee, joten väkisin vei lapsen pissalle ja pesulle. No, lapsi itki ja huusi äitiä, ei halunnut että isä väkisin pitää hänet sylissään huutamassa. Ehdotin että minä kuitenkin hoitaisin aamutoimet, jotta pääsisin edes jokseenkin ajoissa töihin.
Ei, mies ei suostunut vaan itketti lasta puoli tuntia. Lapsihan ei suostunut pukemaan eikä pesulle kun ei saanut tehdä sitä äidin kanssa. Miehen mielestä lapsi ei voi valita kumman kanssa aamutoimet suorittaa ja siksi huudatti lasta tuon reilut puoli tuntia. Käski minut pois kun lapsi halusi minun syliini.
No, tilanne siis se, että myöhästyin töistä taas 45 minuuttia (okei, liukuva työaika, mutta on ehdittävä hakemaan lapsi hoidosta). Ja itkuinen lapsi joka ei saanut olla aamulla hetkeäkään äidin kanssa kun isä päätti että lapsi ei saa valita.
Että minä suutuin. Minusta tämä ei mennyt ihan oikein. Mitäs mieltä olette tästä?
Kommentit (13)
että miehesi hankaloittaa arjen sujumista nyt tahallaan ja turhaan. Jos se aamu (+kaikkien päivä) sillä pelastuu, että ne toimet tehdään juuri nyt juuri äidin kanssa, niin eikö se silloin kannata tehdä niin. Miehesi on todella lapsellinen, hänelle taitaa olla oman egon pönkittäminen lapsen parasta tärkeämpää. Hän on epävarma omasta itsestään ja asemastaan, eikä siedä, että sitä näin kyseenalaistetaan. Kun minä sanon, niin asia on niin -meinignillä hän hankaloittaa hyvää arkea ihan turhaan. Itse on sietäisi moista, vaan keskustelisin mieheni kanssa asian selväksi, ja pistettäisiin yhdessä ne asiat taas tärkeysjärjestykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli olisin sanonut miehelle, että minä haluan tehdä lapsen aamutoimet ennen kuin menen töihin. Jos mies olisi sen minulta kieltänyt, olisi kysynyt, millainen isä haluaa estää äitiä olemasta aamulla pientä hetkeä lapsensa kanssa. Jos mies vetoaisi siihen, että lapsi ei saa päättää vastaisin siihen, että nainen saa. Ja jos ei saa, niin mies on hyvä ja miettii kahdesti, mitä perheeltä haluaa.
Nro 3, minä sanoin hänelle aamulla aivan tuon saman, että hän haluaa nyt pönkittää omaa egoaan (juuri noilla samoilla sanoilla) ja häntä ei kiinnosta että asiat sujuu, vaan että hän voi määrätä mitä tapahtuu. Siitäkös hän suuttui ja sanoi että minä kuulemma annan lapsen pompottaa itseäni ja hän nyt laittaa asiat järjestykseen.
Mua vieläkin raivostuttaa tuo miehen käytös, aivan tahallaan hankaloittaa asioita. Toki hänellä siinä joku pointti on, mutta miksi se "koulutus" pitää tehdä kiireisinä arkiaamuina?
ap
ja sopia etukäteen. Ei ainakaan kannata lapsen edessä kiistellä asiasta. Vetäkää tuollaisista asioista yhteistä köyttä sillä jos noin pienestä asiasta ei löydy yhteistä kantaa niin olette kusessa muutaman vuoden päästä. Älä jyrää miestäs äläkä toisaalta anna miehenkään jyrätä sinua. Yhteinen lapsi, yhteinen kasvatusprojekti
Ihan on paska mies. Nyt voit kertoa sille, miten me AV:lla kilvan haukutaan sitä.
Hei oikeesti, etkö voisi selvittää asioita miehesi kanssa sotkematta koko Suomen mammakaartia mukaan? Tuntuuko nyt hienolle, kun toimit epäkunnioittavasti miestäsi kohtaan ja olet ihan samanlainen kuin se?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi sinä viet lapsen jo kahdeksaksi hoitoon, jos mies kerta menee vasta iltavuoroon töihin... Miksei isä voi olla aamupäivää lapsen kanssa ja viedä vasta sitten, ilman kiirettä.. Milloin isä ja lapsi sitten näkevät? Tuo aamupesu-hetki taisi olla ainoa mahdollisuus.. (ok, kurjasti meni.. mutta kurjasti lapsen kannalta on suunniteltu teidän arkikin..)
miksi sinä viet lapsen jo kahdeksaksi hoitoon, jos mies kerta menee vasta iltavuoroon töihin... Miksei isä voi olla aamupäivää lapsen kanssa ja viedä vasta sitten, ilman kiirettä.. Milloin isä ja lapsi sitten näkevät? Tuo aamupesu-hetki taisi olla ainoa mahdollisuus.. (ok, kurjasti meni.. mutta kurjasti lapsen kannalta on suunniteltu teidän arkikin..)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tilanne on päällä, sä et voi mennä sabotoimaan miehesi lapsen kasvatusta, koska se oikeasti vie häneltä lapsen silmissä auktoriteettiaseman.
Sun pitää keskustella arjen toimivuudesta miehesi kanssa ilman lasta välissänne.
T: Ammattikasvattaja
Ei se ole vaarallista, että lapsi itkee jos ei saa tahtoaan läpi. Jos miehen kärsivällisyys kestää eikä hän hermostu, hän voi hyvin pukea lapsen, vaikka tämä protestoisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse laittaa lapsen kuntoon niin olisi sitten laittanut ajoissa. Tuossa tapauksessa olisin itse lähtenyt töihin jos lapsi ei kerran ollut valmiina. Vieköön mies itse lapsen jos ei saa häntä ajoissa valmiiksi.
miten niin, et näe lastas kuin iltaisin? Jos viet hoitoon ja haet, niin kait teillä on ihan monta tuntia siinä yhteistä aikaa ennen nukkumaan menoa? Vai onko lapsi hoidossa tosi pitkän päivän?
Siis ihan normaaliahan tuo on, että lapset on päivän hoidossa, kun vanhemmat töissä ja silloin ei sitä yhteistä aikaa ole.
Mutta kysymykseesi. Miehesi oli mielestäni lapsellinen, mutta toisaalta, kun tilanne oli päällä, ette olisi siinä saaneet alkaa keskenään väittelemään. Totta kai lapsi laittoi kahta kauheammin vastaan isälleen, jos olit sillä oven välissä roikkumassa ja ehdottelemassa, että hoidat itse homman. Teidän on miehen kanssa oltava samalla puolella lapsen silmien edessä. Sitten, kun lapsi ei ole paikalla, voitte ratkoa kasvatuskäytäntöjänne, mutta ei missään nimessä lapsen kuullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehesi ei sit tehnyt juttuja rauhallisesti lapsen kanssa ja vienyt sitä hoitoon? Mä en ainakaan olis suostunu myöhästymään 45 min ja kuunteleen tollasta, olisin kävellyt ovesta ulos. Luultavasti se lapsen huutokin olis loppunut siihen!
Mutta en silti ole sitä mieltä että miehesi teki oikein, oli erittäin huono hetki valittu "kasvattamiselle".
Kyllä mä senkin ymmärrän, että lapsi ei voi joka tilanteessa määrätä, kuka lukee iltasadun jne. mutta tuo tilanne kuulosti aivan siltä, että lapsi ikävöi sua ja tietysti haluaa tehdä sun kanssa asioita mahdollisimman paljon.
Vaikka mä olen ollut kotiäitinä, niin jokaiselle lapsella on ollut vaihe jolloin vain äiti käy. Onhan se ollut rasittavaa, mutta ei se ole kauaa kestänyt. Ja yhdellä lapsista oli isävaihe. Kun isä tuli kotiin, niin äiti ei kelvannut mihinkään. Siinäpä sitten isä väsyneenä "kesti" tilanteen, jossa lapsi suurinpiirtein roikkui puntissa koko illan. Mutta isällä ja tällä lapsella on nykypäivänäkin todella läheiset välit.