Lue keskustelun säännöt.
Terapia ja alkoholismi. Mitä tehdä? Tarvitsen terapiaa mutta olen siellä usein krapulassa.
19.09.2024 |
Typerää ja noloa. Tiedän tiedän tiedän.
Otan terapiakäynnit aina vapaapäiville ja kun työputki on ohi niin on pakko saada rentoutus ja minulle se on alkoholi. Seuraavana päivänä kuitenkin täytyy mennä terapiaan.
Onneksi pystyn puhumaan ja olemaan ns normaali mutta silti asia häiritsee. Sitten siellä itken vanhempien alkoholismia ja kurjaa lapsuutta vaikka itse olen nykyään ihan samanlainen (ilman lapsia).
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Varmaan saman asian ajaisi kun menisit krapulassa tasaoittaville paikalliseen ja itkisit jollekin siellä.
Näh. Ei ne kuuntele siellä. Terapeutti onneksi kuuntelee. Tosi tärkeää tulla viimein kuulluksi sen kaiken kanssa.
On ollut lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä, epävakautta, se vanhempien ryyppääminen ja järkyttävät draamat sekä väkivaltaa ym. Vihdoin saan puhua. Tiedä auttaako se loppupeleissä mutta ainakin vähän taakka harteilta kevenee. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tarvitsisit alkoholismiisi ennemminkin vieroitushoitoa kuin terapiaa?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tarvitsisit alkoholismiisi ennemminkin vieroitushoitoa kuin terapiaa?
Tarvitsen ehdottomasti terapiaa mutta en kyllä tiedä miten pärjään ilman alkoholiakaan nykyään enää. En kuitenkaan työssäkäyvänä ihmisenä kehtaa hakea apua enkä tiedä jos tämä tästä itsellään joskus vähenee. Ap
Itsellä on kanssa alkoholi muodostunut ongelmaksi viimevuosina, lähes mahdotonta olla kahta viikkoa juomatta ja sitten kun ajattelee että juon vain yhtenä päivänä, niin viisi päiväähän siinä aina mene.
Sen jälkeen on 2-3 päivää erittäin pas.. olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tarvitsisit alkoholismiisi ennemminkin vieroitushoitoa kuin terapiaa?
Tarvitsen ehdottomasti terapiaa mutta en kyllä tiedä miten pärjään ilman alkoholiakaan nykyään enää. En kuitenkaan työssäkäyvänä ihmisenä kehtaa hakea apua enkä tiedä jos tämä tästä itsellään joskus vähenee. Ap
Terapia ei selvästi riitä ainakaan ainoana keinona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ex oli juoppo.
Ei ollut ketään kuka ei olisi rakastanut häntä. Minäkin tavallaan rakastin häntä ja tavallaan rakastan edelleen.
Mutta kotona hämärässä tuvassa pöydän päässä etunojassa istuen ja vaappuen vain otsa ja silmät minuun kohdistuen, hän murisi nenänvarttaan pitkin kuin leijona tai demoni.
Ripappa! Dipa! Dipa rim pam! Pum! ja löi nyrkillä pöytään pumin kohdalla, niin että leijonapullo hypähti pöydän kanssa samaan tahtiin, myös lautanen nosti toista kulmaansa ylös ja rämähti lattialle.
Sitten hän kohottautui nopeasti kuin varjo lankeaa ja syöksyi kurkkuuni hampaat irvessä jakaus otsalle hajonneena. Tunsin rasvaisen kostean kampauksen kasvoillani, kun kuristi
Pyörryin ja en muista mitä tapahtui.
Hain lähestymiskieltoa ja eron. Sain sen.
Hän käy koputtelemassa ikkunaan toisinaan ja lausuu rippappa dipa dipa rim pam pum! Pumin kohdalla rämäyttää ikkunalautaan, niin että sydämeni pompahtaa kurkkuun ja pitelen käsilläni kiinni kovaa mistä nyt saan kiinni. Joskus toisinaan hän huutaa myös: " RÄLLÄTI RÄÄ". Silloin olen kyykyssä ja hiljaa silmät täysin auki valppaana.
Juoppo on vaarallinen ihmisenä muille ja itselleen.
Ei kai se krapula mitään haittaa, jos ei ole paha olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ollut terapeutille rehellinen juomisestasi?
Et esim. opi mitään muita selviytymiskeinoja koska juot. Juuri tuon takia päihderiippuvaisille suositellaan ENSIN päihdekuntoutusta ja 6-12 kk raittius alle ennen psykoterapian aloittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, toi on se asia mistä sun pitäisi siellä puhua. Siis just nämä asiat, jotka eniten hävettää. Eli seuraavalla kerralla sanot, että sua hävettää, koska tule tänne krapulassa valittamaan vanhempiesi alkoholiongelmasta. Ja että et haluaisi sanoa siitä, koska et halua lopettaa dokaamista jne. Ja pelkäät ette koskaan pysty vähentämään. Eihän se terapeutti sua ole siellä tuomitsemassa mitenkään, vaan auttamassa.
Olet salannut juomisen ja kusettanut itsellesi kelaterapian, nyt terapia menee sitten tietenkin harakoille ryyppäämisesi takia. Tyypillinen epävakaa alkoholisti. Manipuloit, et ota vastuuta, valehtelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos alkaisit käydä ACAssa? Alkoholistien lapsille tarkoitettu
Googlaa: ACA pyykkilista
"en kyllä tiedä miten pärjään ilman alkoholiakaan nykyään enää. En kuitenkaan työssäkäyvänä ihmisenä kehtaa hakea apua"
Tuossahan se tulikin. Pelkäät vastuuta etkä kykene myöntämään tosiasioita. Sitten menet salaisuutesi kanssa lässyttämään terapeutille varoen koko keskustelun ajan ettet vaan paljastu. Mikään ei muutu, pahemmaksi vaan menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä vähentää alkoholia. Annoskokoja, pikkuhiljaa. Tai kysy lääkärin ohjeet erikseen siihen vieroitukseen ja vähennykseen. Ei juur kukaan mene vapaalla väsyneenä terapeutille, vaan ehkä kun on virkeämpi. Olisiko se viikolla sittenkin parempi iltapäivällä, ettet joudu repimään itseä la aamuna ylös. Vaadit ehkä arjessa liikaa itseltäsi (vai muut vaativat liikaa) ja tulee paljon nollauksen tarvetta, voiko miettiä mitä se työ tekee sulle tai muu. Entä tuttujen vaatimukset tai kumppani. Olisiko rauhallisempi elämäntyyli parempi ja joku kävely vaikka. Baariin ei ole pakko mennä tai konserttiin jossa viina virtaa, sen ulkopuolella on muuta puuhaa ja kotonakin, joista voi tulla vielä tyydytystä henkisesti. -Onko terapeutti hyvä toimiva vai onko se huonoa terapiaa ettei tuo positiivista. Vatkaako se jotain vanhaa liikaa vai ok. Auttaako se vähentämään ja lopettamaan. Mitä vanhoja "ohjelmointeja" sulla on päässä purettavana ja mitä uusia hyviä asioita saisit ajatuksiin. Tunteiden eheyttämistä ja aivokemian tasapainotus, se onnistuu ilman alkoholia paremmin lopulta. Alkoholi tuo ehkä kylmää energiaa, vaikka se näennäisesti lämmittää ensin.
Käy välillä vertaisryhmä AA:ssa. Sieltä voisi saada tarvittavaa tukea.
Vierailija kirjoitti:
Hei, toi on se asia mistä sun pitäisi siellä puhua. Siis just nämä asiat, jotka eniten hävettää. Eli seuraavalla kerralla sanot, että sua hävettää, koska tule tänne krapulassa valittamaan vanhempiesi alkoholiongelmasta. Ja että et haluaisi sanoa siitä, koska et halua lopettaa dokaamista jne. Ja pelkäät ette koskaan pysty vähentämään. Eihän se terapeutti sua ole siellä tuomitsemassa mitenkään, vaan auttamassa.
Niin olen ajatellut. Haluaisin kertoa tästä. Olen kyllä sanonut ekalla tapaamisella, että minulla on ollut paljon ongelmia eri addiktioiden kanssa ja yksi niistä on alkoholi. Joskus yksi näyttää rooliaan enemmän ja sitten taas toinen.
Nyt on taas se tilanne että juon aivan liikaa (en joka päivä mutta kerran kaksi viikossa) ja se ei vain oikein ole hyväksi.
Olen todella alussa vasta tässä terapiaprosessissa mutta hän vaikuttaa siltä, ettei minua tuomitse. Hyvin ihanalta ihmiseltä vaikuttaa.
En minä vain muita syyttele siellä vaan tottakai olen avannut omaakin syyllisyyttä eri asioista jne. Ymmärrän paljon toiminnastani kyllä. Täytyisi tästä puhua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Varmaan saman asian ajaisi kun menisit krapulassa tasaoittaville paikalliseen ja itkisit jollekin siellä.
Idioottitapaitsesi
Varmaan saman asian ajaisi kun menisit krapulassa tasaoittaville paikalliseen ja itkisit jollekin siellä.