Miksi elämän pitää olla valmis ennenkuin aletaan tekemään lapsia?

Niitä lapsia ei vain aleta tekemään. Yritä nyt löytää vain se nussittava ensin.

No kun ei ole mitään takeita, että sellaiset paremmat tulot, tai oikein mitään tuloja, on tulossa sittenkään kun lapset on vähän isompia ja alkaa tarvita kalliimpia juttuja. Jos oma elämä on yhtä pätkätyötä ja työttömyysjaksoa, eikä näytä siltä, että asia mitenkään ainakaan parempaan muuttuisi sillä, että kotiäitelisi siinä välissä, niin ei oikein uskalla. Itse olin köyhien vanhempien lapsi, enkä halua samaa osaa omille lapsille.

Itsellä ainakin vakityö vakioi myös asuinkunnan. Eipä olisi hääviä matkata ympäri Suomea tekemässä määräaikaisuuksia perheellisenä. Olisin joko pitkiä pätkiä poissa kotoa tai ajaisin pitkiä matkoja miehen hoitaessa lasta tai sitten muuttaisimme kerran vuodessa töiden perässä. Myös lomakorvaukset, lomakertymät ja vanhempainrahat ovat paljon paremmat vakityöläisellä kuin sijaisuuksien tekijällä. 

On paljon mukavampaa asua lapsiperheenä omistusasuntoalueella kuin jossain vuokrakerrostalohevletissä.

Itse olisin hyvin voinut tulla äidiksi jo opiskeluaikoinani. Lapset eivät pieninä paljoa kuluta, päivähoito on opiskelijoille käytännössä ilmaista, eikä hoitopäivätkään ole niin pitkiä kuin täysipäiväisessä työssä olevilla. Poikaystäväkin oli, mutta siihen suhteeseen ei olisi lapsia voinut ajatella. Eli puuttui se tärkein: hyvä ihmissuhde. Joillakin onnekkailla semmoinen on, ja mä kyllä kannustaisin opiskelijavanhemmuuteen. Jos odottaa ikuisesti sitä sopivaa hetkeä, sitä ei tule ehkä ikinä. Tai sitten lapsia ei vain kuulukaan, vaikka kaikki olisi valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Niitä lapsia ei vain aleta tekemään. Yritä nyt löytää vain se nussittava ensin.

Jaa, no oletus tässä oli että mies jo löytyy. Ja mieluusti hyvä sellainen. Itse tein lapset nuorena, olin työtön eikä ollut edes ammattia. Mies kantoi taloudellisen vastuun. Itse tein osa-aikatöitä. Lasten kasvettua opiskelin ammatin ja olen ollut töissä. Moni varmaan kauhistelee, mutta en jäänyt mistään paitsi. Ap

Onko ap tietoinen nykyisestä hintatasosta? Vaipat on törkeän kalliita ja niitä kuluu n. 1,5-3 vuoden ajan riippuen milloin lapsi oppii kuivaksi, vaatteita löytyy hyvällä tuurilla käytettynä kirpparilta mutta jotain on pakko ostaa uutenakin. Ruoan hinta on hävytön nykyään. Aloitanko edes paasaamaan sähkön, veden ynnä muun asumisen hinnoista? Kyllä on täysin perusteltua venyttää lapsen yrittämistä siihen pisteeseen kun edes toisella (mielellään molemmilla) on vakituinen ja kohtuupalkkainen työ. 

Vierailija kirjoitti:

Onko ap tietoinen nykyisestä hintatasosta? Vaipat on törkeän kalliita ja niitä kuluu n. 1,5-3 vuoden ajan riippuen milloin lapsi oppii kuivaksi, vaatteita löytyy hyvällä tuurilla käytettynä kirpparilta mutta jotain on pakko ostaa uutenakin. Ruoan hinta on hävytön nykyään. Aloitanko edes paasaamaan sähkön, veden ynnä muun asumisen hinnoista? Kyllä on täysin perusteltua venyttää lapsen yrittämistä siihen pisteeseen kun edes toisella (mielellään molemmilla) on vakituinen ja kohtuupalkkainen työ. 

Vaipat on kyllä yllättävän kalliita, meillä taisi mennä joku 80e/kk muutaman ekan kuukauden aikana eli lähes kaikki lapsilisät :-)

Kertokaas toverit miksi kotihoidontuki on pienempi kuin työttömyystuki? Eikö ole täysin nurinkurista? 

Jos on vakaa parisuhde ja haluaa lapsia, niin opiskeluaikana on paras aika perustaa perhe. Opiskelut joustavat, voit hyvin edistää joitakin kursseja tai kirjoittaa lopputyötä vauva-aikana tai lapsen ollessa lyhyttä päivää päiväkodissa, mikä käytännössä ilmaista opiskelijavanhemmille. Se opiskelu on oikeasti silloin kivaa ja hyvää vaihtelua vauva- tai pikkulapsiarjelle. Pienet tulot on tietysti, mutta toisaalta pienet lapset eivät kuluta mitään verrattuna koululaisiin tai teineihin, joilla pitää olla puhelimet, läppärit, harrastukset maksuineen ja kuljetuksineen, eikä kierrätettynä ostetut vaatteetkaan enää välttämättä kelpaa.

Alle kouluikäisille lapsille löytyy vaatteita kirpputoreilta hyvinkin edullisesti. Kestovaipat on edullisempia, ja niitä voi myydä myös eteenpäin. Mä ompelin itse imuja vanhoista pyyhkeistä. Hyvin toimi, lapset oppi kuiviksi jo ennen 2 vuoden ikää.

Lapset syö tosi vähän, ja opiskelijalla on aikaa kokata ihan eri tavalla. Opiskelijalounaat on edullisia.

Opiskeluaika ei myöskään kestä kymmeniä vuosia. Viimeistään lapsen siirtyessä eskariin, opinnot on jo tehty. Ellei nyt jatka heti ihan tohtoriksi asti.

Jos ei oo työtä niin näillä hinnoilla... ei voi. Nainen on mut asutaan erikseen ja työttömiä kummatkin

Elämä on valmis, kun arkunkansi vedetään akkuporakoneella kiinni.

Ymmärrän ihan täysin, että halutaan ensin kouluttautua ammattiin (toisilla se kestää pitempään kuin toisilla). On vaikeampaa naisen enää istua koulun penkillä ja hommata itselleen töitä sen jälkeen, kun on lapsia alkanut siunaantua. Lopputulos voi sitten monella olla se, että pääsee ehkä kauppaan hyllyttämään tai rappuja siivoamaan peruskoulupohjalla, kun lapsi alkaa olla isompi.

Vierailija kirjoitti:

Onko ap tietoinen nykyisestä hintatasosta? Vaipat on törkeän kalliita ja niitä kuluu n. 1,5-3 vuoden ajan riippuen milloin lapsi oppii kuivaksi, vaatteita löytyy hyvällä tuurilla käytettynä kirpparilta mutta jotain on pakko ostaa uutenakin. Ruoan hinta on hävytön nykyään. Aloitanko edes paasaamaan sähkön, veden ynnä muun asumisen hinnoista? Kyllä on täysin perusteltua venyttää lapsen yrittämistä siihen pisteeseen kun edes toisella (mielellään molemmilla) on vakituinen ja kohtuupalkkainen työ. 

En sanonut että molempien on hyvä olla työttömiä. Toisella on toki hyvä olla vakituinen kokopäivätyössä, jolla tienaa edes kohtuullisesti. Jos asutaan kalliilla alueella, niin vaikeaa on yhden palkalla pärjätä. Me pärjäsimme, koska tingimme asumisen laadusta. Ja muutenkin elimme nuukasti. Ei tarvinnut saada kaikkea heti. Ap

Vai että opiskeluaikana paras aika hankkia lapsia! Älkää nyt hyvänen aika niin toimiko. Kannattaa nauttia ihan suosiolla siitä huolettomasta nuoruudesta, vapaudesta tulla ja mennä ovesta riennoille, matkustella, nauttia päivistä jolloin EI tarvitse tehdä mitään. Kaikki muuttuu seuraavan ~20 vuoden ajaksi lapsen myötä. Lapsiperhe-elämäkin on antoisaa, mutta juoksut kannattaa juosta ennen sitä. Joskus 25-30 vuoden välissä voi alkaa harkita lisääntymistä. 

Juu, eiköhän vaan aleta kaikki pitkäaikaistyöttömät yksiöasukit synnytystalkoisiin! Saa yhteiskunta elättää meidän lisäksi lapsemmekin. 😊

Milloin ap sait lapsesi? Siis vuosiluvut!

Jos perheen perustaisi opiskellessa, molemmat aikuiset muuttaisivat siitä huolimatta työn perässä eri puolille Suomea kesätöihin. Joka vuosi. 

Kokemuksesta tiedän kertoa, että pienituloiselle pariskunnalle tekeepi vähän tiukkaa maksaa 3 asunnon vuokrat joka kesä. Samalla pitää kerätä rahaa säästöön talvea varten. Siihen rulettiin ei mahdu edes puolikasta päiväkotimaksua, sori vaan. 

Vastavalmistuneena tehdään pätkää ja osaria. 

Jos kumppanin onnistuu löytämään pätkätöistä ja asuntoloukuista huolimatta, niin perhe perustetaan siitä huolimatta vasta sitten, kun molemmilla on edes joku tulevaisuudenkuva. 

Vähän hankala ympätä jotain 20 vuoden projektia elämään, jossa kaikki palikat puoliso mukaan lukien muuttuvat muutaman vuoden välein. 

Ei perhe ole mikään joko-tai-kysymys. Ihan yhtä lailla sen elämänsä valmiiksi tehneen korttitalo voi sortua milloin hyvänsä. Mutta pitää olla tyhmä, jos oma elämä näyttäytyy aivan toivottomana ja silti hankkii elämäänsä lisää ylimääräisiä muuttujia sen sijaan että yrittäisi vähentää niiden lukumäärää...

Vierailija kirjoitti:

Juu, eiköhän vaan aleta kaikki pitkäaikaistyöttömät yksiöasukit synnytystalkoisiin! Saa yhteiskunta elättää meidän lisäksi lapsemmekin. 😊

Joo, hyvä idea

Ja sitten inhotaankin niitä lapsia kun on totuttu tiettyyn elämäntyyliin minkä lapsi sekoittaa.