3-vuotiaan tytön epäselvä puhe

Lisään vielä, että kun sanoin että vieraammat eivät ymmärrä, niin tarkoitan myös päiväkodin tätejä ja esim. mummia ja vaaria. Eli eiväthän he lapselle ole varsinaisesti vieraita...

tyttö täyttää ensi kuussa 3v ja on puhunut jo 1-1.5v ajan mutta erittäin epäselvästi. Joukossa on ihan oikeiat sanoja mutta paaaaljon myös ns.omia sanoja, vähän sinnepäin sanoja, sellaisia mistä en oikein edes tiedä mistä sanasta voisi olla kyse.



Perheenjäsent ymmärtävät suurimman osan, samoin tutut päiväkodin hoitajat. Mutta tosi usein saa olla vieressä tulkkaamassa.



Juttelin tästä vuosi sitten neuvolassa ja silloin sanottiin, että 3v neuvolassa (toukokuussa) katsotaan uudemman kerran.



Meillä luetaan paljon, lauletaan paljon, tyttö käy muskarissakin ja rakastaa lauleskella - melodian tunnistaa aina mutta sanat on kyllä ihan mitä sattuu. Olen ajatellut, että näiden kautta ainakin puheen oppimista voi tukea. Sekä hellän huomaamattomalla kannustuksella ts. korjaan sanavirheitä ja kehoitan ääntämään sanoja oikein, mutta en suinkaan koko ajan vaan lempeästi silloin tällöin.

Minun pikkuveljelläni oli sama ongelma ja se kesti pitkälle. Sai jopa neurologisen diagnoosin, mutta se kumottiin kun huomattiin, että hänellä onkin vai kireä kielijänne. Sitten sai sellaiset helmikiskot, joita käyttää iltaisin ja tekee sen avulla kielellä harjoituksia. Kielijänne on notkistunut ja puhe on täydellistä. No hän onkin jo koululainen, mutta jos asia olisi huomattu aiemmin niin olisi päässyt jo ajoissa harjoittelemaan. Kävi sitä ennen pitkään puheterapiassa, mutta siitä ei juurikaan ollut apua. Hänelläkin on jo pienestä ollut hyvin laaja sanavarasto ja selvästi kuitenkin ymmärsi kaiken. Puheen tuottamisen vaikeuden heikensivät kuitenkin itsetuntoa, joten ihan hyvä jos siihen löytyy ajoissa ratkaisu.

Kiitos vastauksesta! Juuri tuota pelkään, että puheen vaikeudet heikentävät itsetuntoa ja vaikeuttavat kaverisuhteita jne. Nyt jo mielestäni huomaan tytöstä, että hän jättää puhumatta koska jännittää ettei vieras ihminen ymmärrä häntä.

joten uskon kyllä, ettei tyttäresikään täysin ilman kavereita jää. Mutta kyllähän lapset valitettavasti osaa olla ilkeitä ja syrjiä toista. Lasta kannattaa kuitenkin rohkaista puhumaan ja voitte yhdessä harjoitella. Näytät lapselle miten liikutat kieltäsi, että joku tietty äänne tulee jne. Sitten jos tulee puheterapian aika kannattaa tarkistaa, ettei kyse ole tuosta kielijänteestä :)

Varmasti tyttösi löytää kavereita ihan hyvin. Mun lapsella oli samanlaista, kävimme puheterapiassa ja teimme ahkerasti harjoituksia ja myös aika auttoi. Nyt 5-vuotiaana puuttuu vielä muutama äänne mutta puhe on ihan ymmärrettävää muuten.

puheterapiaan jo 2,5 vuotiaana. Epäselvä artikulaatio oli kyseessä. Käytiin terapiassa n 1,5 v, ja puhe selkiytyi (lapsella oli myös liimakorva, ja putkituksen jälkeen tietty puhe parantui dramaattisesti)

Kerrotko vielä missä iässä pääsitte puheterapiaan?



Totta kyllä, etteivät noin pienet vielä ehkä syrji toisia. Taitaa tulla sitten isompana kuvioihin.



Toiset lapset saattavat myös ymmärtää pienen puheta hämmästyttävän hyvin. Tai ainakin oma veli ;) Ei väliä miten käsittämättömän kuuloista sokellusta tytön suusta tulee, niin veli osaa tulkata täydellisesti :) Veli on 5 vuotias.

Ehkä pitää sitten tuossa 3,5-vuotisneuvolassa koittaa saada se lähete puheterapiaan. Täälläpäin jonot puheterapiaan ovat todella pitkät, joten siihen jonoon kannattaisi päästä mahdollisimman aikaisin..



Tytön veljellä oli pienenä korvakierre, mutta tytöllä on ollut vain yksi korvatulehdus. Kuitenkin käytin hänet korvalääkärillä äskettäin juuri tämän puheen takia, mutta tämän mukaan korvat olivat ihan terveet. Voiko liimakorva kuitenkin jäädä havaitsematta korvalääkärin tavallisessa tutkimuksessa?

mutta uskoisin,että korvalääkäri huomaa liimakorvan.