Ujot ihmiset
Ärsyttääkö ketään muuta ulospäin ujoa, että ujouden vuoksi ihmiset lokeroivat sinut tietynlaiseen kategoriaan? Yleensä esim. minua kai pidetään vähän sellaisena hyväntahtoisena hölmönä, kun jännityksen vuoksi hymyilen liikaa enkä reagoi aina kaikkeen tai en sano mielipiteitäni moneen asiaan. Kun taas tuttujen ihmisten seurassa olen ihan erilainen, liiankin kanssa. Vai miten teihin suhtaudutaan? On se toisaalta huvittavaakin, kun tietää olevansa hyvin toisenlainen kuin mitä useimmat ajattelevat, siis jos kiinnittävät mitään huomiota, luonnollisestikaan en kuvittele, että minua sen kummemmin ajatellaan muuta kuin siinä sosiaalisessa tilanteessa missä muitakin ihmisiä kategorisoidaan.
Kommentit (5)
elim ua varmaan usein pidetään ylpeänä kun en liikoja hymyile enkä ota katsekontaktia. EI se mua oikeastaa ärsytä, vaan tuntuu loogiselta seuraukselta käytöksestäni johtuen.
Mua ehkä pidetään myös älykkäämpänä kuin olenkaan koska en pahemmin möläyttele mitään typeryyksiä vaan sitten kun avaan suuni, kuulemma sanon aina jotain viisasta niinkuin eräs tuttu asian ilmaisi...
että musta usein tulee ihmisille ylpeä tai kylmäkiskoinen kuva vaikka se ei ole totta että sellainen olisin. Mutta olen ikäänkuin hyväksynyt asian enkä harmittele sitä kummemmin. Se nyt vaan on niin.
ennen minäkään en pahemmin hymyillyt ja pysyttelin itsekseni ja tosiaan kuulin, että muut ajatteli etten vaan välitä heidän seurastaan kun olen "lukenut", mutta sekin kyllä harmitti..ehkä se ärsyttää kun ei pysty olemaan oma itsensä, sitten voisi vain ajatella huonoista puolistaan, että kukaan ei ole täydellinen jne, mutta nyt on kokonaan eri rooli niin on koko ajan sellaisen kuvun sisällä ja jonkinlainen epäihminen. Varmaan se vaikuttaa oudolta, ainakin mitä itse katson muita ujoja. Kun ei vaan pysty.
Mutta pelkään joskus antavani itsestäni kylmän ja välinpitämättömän kuvan.