Vetovoima suhteessa

Olen vajaa nelikymppinen nainen. Seurustelin useamman vuoden. Mies oli koulutettu, sivisti itseään lukemalla ja oli ihan hyvässä ammatissa ja osittain näistä syistä pysyin suhteessa. Periaatteessa ihan kunnon mies siis. Seksi oli kuitenkin huonoa se vähän mitä sitä oli ja mies oli jotenkin sulkeutunut. Syvälliset keskustelut puuttuivat suhteestamme eikä ongelmista puhuttu.

Erosimme tosiaan kolme vuotta sitten ja sen jälkeen olen ollut sinkkuna. Pari lyhyempää suhdetta on ollut sen jälkeen, mutta ne ovat olleet yhteisestä sopimuksestakin vähän sellaisia kevyempiä suhteita.

Voiko tässä iässä olettaa enää löytävänsä parisuhdetta, jossa olisi vahva fyysinen vetovoima sekä henkinen yhteensopivuus ja yhteinen huumori? Olen jotenkin alkanut miettiä, että ovatko nämä vaatimuksia, joita naiset usein esittävät miehille, mutta miehillä ei useinkaan ole tällaisia vaatimuksia naisille.

Monen vuoden huonon parisuhteen jälkeen haluaisin kokea vielä tuon vahvan fyysisen vetovoiman ja olisi mukavaa jos henkiselläkin puolella sovittaisiin yhteen. Pelkään tässä, että toistan taas saman virheen ja ajaudun suhteeseen ihan kunnollisen miehen kanssa, mutta jonka kanssa ei tuota vahvaa vetovoimaa ja henkistä yhteensopivuutta.

Onko muilla kokemuksia vastaavasta tilanteesta? Miten olette ratkaisseet sen?