Lue keskustelun säännöt.
Olen surkea ihminen
09.09.2024 |
En ole saanut kavereita.
Ahdistaa omat synttärit itken jo kaksi viikkoa etukäteen kun en saa lahjoja eikä kukaan tule edes kahville joka joulu sama juttu.
En ole tärkeä kenellekään.
En jaksa edes yrittää tehdä enään asioista mistä nautin kun ajattelen, että kaikki nauraa ja haukkuu .
Minua kiusattiin koulussa ja perhe kodissa.
Niin ja sen takia minulla ei ole perhettä saati kavereita.
En tiedä jaksanko elää kun missään ei ole mitään järkeä ja olen yrittänyt korjata elämääni jo yli vuoden, mutta mikään ei muutu.
Kukaan ei halua olla mun kaveri ja se on minun ihan oma vika mitäs olen niin nolo ja ruma ja luuseri ja tyhmä.
Kaikessa olen ihan järkyttävän huono .
En nauti enään yhtään mistään.
Ja vaan siksi, että minä olen turha ja minun elämä on turha minulla ei ole mahdollisuuksia edetä elämässä enään.
Olen umpikujassa josta ei pääse pois.
Jos kuolisin kukaan ei kaipaa joka ois periaatteessa hyvä juttu ei siinä.
En kuitenkaan haluaisi luovuttaa mutten usko parempaan.
Miten saada elämän ilon takas?.
Kommentit (6)
No minulla on ollut sama tilanne jo 20 vuotta. Työelämä ja omat yksin tehtävät harrastukset pitää minut elossa. Älä missään nimessä luovuta. Kyllä sinäkin löydät oiken raiteen elämään, kun vain jaksat elää. M39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että sun pitäs nyt vetää kännit.
Olen absolutisti, mutta kuulostaa hyvältä idealta
Vierailija kirjoitti:
No minulla on ollut sama tilanne jo 20 vuotta. Työelämä ja omat yksin tehtävät harrastukset pitää minut elossa. Älä missään nimessä luovuta. Kyllä sinäkin löydät oiken raiteen elämään, kun vain jaksat elää. M39
Yritän, mutta kukaan ei huoli mua edes töihin.
En tiedä mistä saisi apua ei ole aikaisemmin ollut masennusta, mutta nyt taitaa olla
Voi hemmetti, auttaisin jos osaisin. Mutta yhden asian sentään tiedän varmaksi, et ole kaikessa huono, vaan lähinnä luulet olevasi ja myrkytät sillä ajatuksella mielesi. Pelkäät liikaa epäonnistumista ja mitä muut ajattelevat sinusta, anna itsellesi lupa yrittää ja epäonnistua ja yrittää sitten uudestaan. Usko pois me olemme jokainen itse itsemme pahimpia kriitikoita.
Toivottavasti en pahentanut tilannetta.
Et ole turha. Oliko niinä perhekotivuosina ketään jonka kanssa olisi synkannu? Voisiko ottaa yhteyttä?
Ja oikein mukavaa maanantaita nimenomaan sulle🌺
Kuulostaa siltä, että sun pitäs nyt vetää kännit.