Miten saada työpaikkakiusaaminen loppumaan? Vinkkejä?

Jokaisella on oma rooli työpaikalla. Toiset saa vastuuta ja toiset ei. Kokemus ja koulutus ei sitä takaa, vaan se että on hyvä tyyppi. Yleensä kiusatussa on jotakin vikaa. Näin se vain on. 

Minkälaista kiusaamista? Osaisi vähän vinkkiä antaa paremmin..

Jos työpaikalla esiintyy kiusaamista, niin silloin työpaikalla on muutakin paljon pielessä. Työpaikan johto vaihtoon, kiusaajat pellolle ja jos tämä ei ole mahdollista, niin kannattaa vaihtaa työpaikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oma rooli työpaikalla. Toiset saa vastuuta ja toiset ei. Kokemus ja koulutus ei sitä takaa, vaan se että on hyvä tyyppi. Yleensä kiusatussa on jotakin vikaa. Näin se vain on. 

Sit kannattaa vaihtaa maisemaa jos tilanne on tuollainen. 

Jos se on pomo, firman käytäntö tai iso pomo ei tee mitään, ehkä pitää vaihtaa työpaikkaa. Se menee hankalaksi jos yksin yrittää piipittää ja toinen / koneisto ei kuule. Ellei joku nimetön palaute tehoa. Jos se on työkaveri, pitäisi asettaa rajat mitä sietää. Joskus pitää sanoa kovemmalla äänellä ja sanoa että mennään erilleen tai pelkkä asioiden hoito riittää, ei ylimääräistä kommunikointia. Että tämä ei nyt käy ja ei ole ok. Koet kiusaamisena joka on jatkunut liian kauan. Että jättää rauhaan, piste. -Koulussa jouduin joskus sanomaan yhdelle, että lopettaa kommentoinnin ja huutelun.

Jos olet uhri jo ties kuinka monetta kertaa, niin vastaus on ikävä kyllä peilissä. Käytöksessäsi ja/tai toimintatavoissasi ja toisten puheiden tulkitsemisessa saattaa olla puutteita. Toki työpaikalla on kiusaamista ja savustamista, mutta kaikki kiusaamiseksi koettu ei sitä ole. Esihenkilön huomautukset huonosta työn jäljestä ja virheistä eivät ole kiusaamista. 

Minulla on ollut työkaveri, joka koki tulleensa kiusatuksi. Erittäin epävarma ja virheitä pelkäävä tyyppi, joka kysyi ihan kaikki diipadaapa-asiatkin muilta, ja jos joku kysyi perään, hän aina kertoi, että sejase työkaveri käski tehdä niin. Koskaan hän ei ottanut omia virheitään kontolleen, vaan aina löytyi joku muu syyllinen, silloinkin, kun muut tiesivät totuuden. Epätoivoisenakin hän jatkoi toisten syyttelyä ja inttämistä, vaikka oli puhunut itsensä pussiin. Selkäänpuukottaja, sitä hän oli. 

Avaapa hiukan lisää, millaista kiusaamista olet kokenut?

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oma rooli työpaikalla. Toiset saa vastuuta ja toiset ei. Kokemus ja koulutus ei sitä takaa, vaan se että on hyvä tyyppi. Yleensä kiusatussa on jotakin vikaa. Näin se vain on. 

Juurikin tämä. Hyvät tyypit etenevät työelämässä. Peiliin katsomisen paikka jos ei osaamisesta ole minkäänlaista hyötyä. 

Yleensä se äänekkäin vikinä on niillä joilla on munat.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet uhri jo ties kuinka monetta kertaa, niin vastaus on ikävä kyllä peilissä. Käytöksessäsi ja/tai toimintatavoissasi ja toisten puheiden tulkitsemisessa saattaa olla puutteita. Toki työpaikalla on kiusaamista ja savustamista, mutta kaikki kiusaamiseksi koettu ei sitä ole. Esihenkilön huomautukset huonosta työn jäljestä ja virheistä eivät ole kiusaamista. 

Minulla on ollut työkaveri, joka koki tulleensa kiusatuksi. Erittäin epävarma ja virheitä pelkäävä tyyppi, joka kysyi ihan kaikki diipadaapa-asiatkin muilta, ja jos joku kysyi perään, hän aina kertoi, että sejase työkaveri käski tehdä niin. Koskaan hän ei ottanut omia virheitään kontolleen, vaan aina löytyi joku muu syyllinen, silloinkin, kun muut tiesivät totuuden. Epätoivoisenakin hän jatkoi toisten syyttelyä ja inttämistä, vaikka oli puhunut itsensä pussiin. Selkäänpuukottaja, sitä hän oli. 

Avaapa hiukan lisää, millaista kiusaamista olet kokenut?<

Alapeukuista huolimatta jatkan. Tämän mainitun työkaverin lähdettyä pois koko pieni työyhteisömme ikäänkuin rentoutui ja huokasi helpotuksesta, kun ei enää tarvinnut kävellä munankuorilla ja miettiä, millähän tuulella sitä tänään tullaan töihin. Näissä tapauksissa voidaan minusta ihan oikeutetusti kysyä, mihin asti työyhteisön pitää venyä, että ei synny konflikteja, kun joku näkee joka puolella häntä vastaan kohdistettua vainoa? Selän takana supinat, ulkopuolelle jättämiset ja tiedon jakamatta jättäminen ovat selvää kiusaamista, eivät nuo mainitsemani esimerkit.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet uhri jo ties kuinka monetta kertaa, niin vastaus on ikävä kyllä peilissä. Käytöksessäsi ja/tai toimintatavoissasi ja toisten puheiden tulkitsemisessa saattaa olla puutteita. Toki työpaikalla on kiusaamista ja savustamista, mutta kaikki kiusaamiseksi koettu ei sitä ole. Esihenkilön huomautukset huonosta työn jäljestä ja virheistä eivät ole kiusaamista. 

Minulla on ollut työkaveri, joka koki tulleensa kiusatuksi. Erittäin epävarma ja virheitä pelkäävä tyyppi, joka kysyi ihan kaikki diipadaapa-asiatkin muilta, ja jos joku kysyi perään, hän aina kertoi, että sejase työkaveri käski tehdä niin. Koskaan hän ei ottanut omia virheitään kontolleen, vaan aina löytyi joku muu syyllinen, silloinkin, kun muut tiesivät totuuden. Epätoivoisenakin hän jatkoi toisten syyttelyä ja inttämistä, vaikka oli puhunut itsensä pussiin. Selkäänpuukottaja, sitä hän oli. 

Avaapa hiukan lisää, millaista kiusaamista olet kokenut?<

En jaksanut lukea lässytystäsi enkä ole ap, mutta sanonpahan vaan, että enempää et voisi olla väärässä. Minä olen aina ollut pidetty ihminen. Aina saanut hyvää palvelua livenä. 

Kun menen työpaikalle, kaikki kuitenkin muuttuu. Olen kuin totaalisen toisessa maailmassa. Olen kokenut todella paljon epäasiallista, jopa törkeää käytöstä työpaikoilla. Aivan selkeää kateuskyräilyä. Ulos savustamista yms. Olen joskus maininnut tämän ennenkin ja mainitsen uudestaan: kun menen uuteen työpaikkaan, oikein tunnen kuinka katseet liimautuvat minuun. Eivätkä irtoa. Koen olevani silmätikku töissä. Aina minä olen se, jonka tekemisiä kommentoidaan (joskus jopa muiden edessä.) Jos joku ohjataan sivummalle hommiin, se olen aivan varmasti minä. Saan milloin mitäkin puhutteluja (ainakin tuntuu, että niitä on aina jostain syystä.)

Ja voin kertoa, että olen saanut kirjaimellisesti aina kuulla tuoksuvani hyvältä. Minulla on erittäin hyvä hygienia, vähän liiankin hyvä. Eli ei tosiaankaan ole mitään että minut täytyisi eristää hajun takia tai potkia sen takia ulos työpaikalta. Olen varma, että joku yrittää kääntää tämän minua vastaan, siksi selitän jo etukäteen. Kyllä minä tiedän miltä näytän ja tiedän sen aiheuttavan katkeruutta, joka sitten puretaan ilkeilemällä ja puuttumalla kaikkeen mitä teen työpaikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet uhri jo ties kuinka monetta kertaa, niin vastaus on ikävä kyllä peilissä. Käytöksessäsi ja/tai toimintatavoissasi ja toisten puheiden tulkitsemisessa saattaa olla puutteita. Toki työpaikalla on kiusaamista ja savustamista, mutta kaikki kiusaamiseksi koettu ei sitä ole. Esihenkilön huomautukset huonosta työn jäljestä ja virheistä eivät ole kiusaamista. 

Minulla on ollut työkaveri, joka koki tulleensa kiusatuksi. Erittäin epävarma ja virheitä pelkäävä tyyppi, joka kysyi ihan kaikki diipadaapa-asiatkin muilta, ja jos joku kysyi perään, hän aina kertoi, että sejase työkaveri käski tehdä niin. Koskaan hän ei ottanut omia virheitään kontolleen, vaan aina löytyi joku muu syyllinen, silloinkin, kun muut tiesivät totuuden. Epätoivoisenakin hän jatkoi toisten syyttelyä ja inttämistä, vaikka oli puhunut itsensä pussiin. Selkäänpuukottaja, sitä hän oli. 

Avaapa

Jaahas, kateuskortti heitetty. Se selittääkin vuodatuksesi. Luit kuitenkin _lässytykseni_ kun kommentoit sitä ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oma rooli työpaikalla. Toiset saa vastuuta ja toiset ei. Kokemus ja koulutus ei sitä takaa, vaan se että on hyvä tyyppi. Yleensä kiusatussa on jotakin vikaa. Näin se vain on. 

Sit kannattaa vaihtaa maisemaa jos tilanne on tuollainen. 

Tiedätkö, ettei nykyään noin vain vaihdeta työpaikkaa? Moni hakee mutta millään ei irtoa. 

Kiusattu on yleensä huonompi kuin toiset. Raskas työkaveri jota kukaan ei jaksa kuunnella. Eikä myöskään arvosta oli tausta mikä tahansa. 

Nämä "kiusatut" ovat pahimpia työilmapiirin myrkyttäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet uhri jo ties kuinka monetta kertaa, niin vastaus on ikävä kyllä peilissä. Käytöksessäsi ja/tai toimintatavoissasi ja toisten puheiden tulkitsemisessa saattaa olla puutteita. Toki työpaikalla on kiusaamista ja savustamista, mutta kaikki kiusaamiseksi koettu ei sitä ole. Esihenkilön huomautukset huonosta työn jäljestä ja virheistä eivät ole kiusaamista. 

Minulla on ollut työkaveri, joka koki tulleensa kiusatuksi. Erittäin epävarma ja virheitä pelkäävä tyyppi, joka kysyi ihan kaikki diipadaapa-asiatkin muilta, ja jos joku kysyi perään, hän aina kertoi, että sejase työkaveri käski tehdä niin. Koskaan hän ei ottanut omia virheitään kontolleen, vaan aina löytyi joku muu syyllinen, silloinkin, kun muut tiesivät totuuden. Epätoivoisenakin hän jatkoi toisten syyttelyä ja inttämistä, vaikka oli puhunut itsensä pussiin. Selkäänpuukottaja, sitä hän oli. 

Avaapa hiukan lisää, millaista kiusaamista olet kokenut?<

Näinhän se on, ja itse asiassa työpsykologit ovat todenneet että varsin usein kiusatuksi itsensä jatkuvasti eri ympäristöissä kokeva on itse asiassa työyhteisön pahin kiusaaja. 

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oma rooli työpaikalla. Toiset saa vastuuta ja toiset ei. Kokemus ja koulutus ei sitä takaa, vaan se että on hyvä tyyppi. Yleensä kiusatussa on jotakin vikaa. Näin se vain on. 

Ääliö. Vika ei oo ikinä kiusatussa.

Eise lopu, jotkut on vaa mulkkuja.

Aloitat oman yrityksen.

Vierailija kirjoitti:

Kasvattamalla munat ja lopettamalla vinkumisen

Olen nainen ja todella feminiininen joten munia en halua. Eri

Olen jäsen "maanalaisessa" yhteisössä, joka auttaa vaikeuksiin joutuneita silloin kun viranomaiset eivät auta.

Apumme ehtona on, että et ole aiheuttanut tilannettasi itse. Tutkimme jokaisen tapauksen todenperän ennen kuin hutkimme. Ja jos hutkimme, palvelu ei maksa autetulle mitään, vaan hutkittava maksaa kaiken. Emme tee tätä rahasta, vaan tarpeesta tuoda oikeutta sinne missä sitä ei ole.

Kerro jos haluat ottaa yhteyttä, niin saat ohjeet miten toimia.

Jos perehdytys on kussut täysin ja from first day vastaanotto ollut täysin perseestä, niin silloin jos ei jotain osaa ja joutuu kysymään apua ja saa kiukuttelua, juoruilua ja paskaa niskaansa, niin kyllä se kiusaamista on.