Lue keskustelun säännöt.
Miksi mietin päivittäin kuolemaa?
04.08.2022 |
Tavallaan siihen on helppo vastata, että masennus mutta minusta se on silti väärä vastaus.
Käyn töissä, on taitoja, on empatiaa ja tunneälyä, on kaikkea mistä voisi ammentaa onnea ja iloa, minulla olisi mahdollisuuksia vaikka mihin mutta energiaa niukasti. Minulla on kaikki ovet avoinna. Olen nuori ja ihan nätti, ei mitään. Tiedostan tämän mutta en anna sille arvoa. Sisäinen maailmani tarvitsee jotain muuta kun ulkoisia kokemuksia.
En oikein vain osaa arvostaa elämääni.
En ole myöskään syntynyt kultalusikka suussa, päinvastoin monenlaisten vaikeiden ongelmien keskellä. Olen kuitenkin selviytynyt mielestäni uskomattoman hyvin kun katsoo miten elämä on kuitenkin jatkanut kulkuaan.
Vuosia olen miettinyt lähes päivittäin kuolemaa. Olen yrittänyt päästä ajatuksista eroon, opetellut läsnäoloa, katsonut maailman kauneutta, kokenut henkistä heräämistä ja todella levollisia hetkiä harjoituksien kautta. Olen saanut nauttia monesta hetkestä ja asiani on ihan hyvin.
Edelleen kaipaan vain "kotiin". Jonnekin minulle käsittämättömään. Kaipaan kotiin ja toivon kuolemaa.
En pelkää sitä lainkaan.
Olenko outo vai ajatteleeko useat myös näin?
Kommentit (16)
Ap, oletko uskossa ja haluat Taivaan kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko uskossa ja haluat Taivaan kotiin?
En ole uskovainen.
Ap
Ymmärrättekö te kaikesta valittajat että teidän elämänne lipuu ohi ettekä te ole tehneet mitään muuta kuin valittaneet.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrättekö te kaikesta valittajat että teidän elämänne lipuu ohi ettekä te ole tehneet mitään muuta kuin valittaneet.
Ei tämä ole valittamista.
Ihmettelen. Toivoisi ehkä löytävän toisia ihmisiä jotka myös pohtivat näitä asioita.
On vain sujut kuoleman kanssa ja tavallaan elää vähän väkisin haikaillen. Tätä on aika hankala selittää ja ymmärrän, että joissakin ihmisissä se voi aiheuttaa närkästystä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamuisin herätessä avaan päivän kirosanalla ja välillä käy mielessä, että pääsispä täältä jo pois kun ei tässä ole mitään järkeä.
Ymmärrän sinua. Joka päivä tavallaan odotan milloin aika korjaa, ja pääsen rauhaan. Olen myös masentunut, ja tuntuu ettei täällä ole paikkaa mihin kuulua.
Mutta toisin kuin sinä, en ole oikein onnistunut elämässä, koska itsetuntoa ei ole juurikaan. En osaa arvostaa sitä, että olen nuori ja kuulema söpö, en näe itseäni niin. Näen itseni vanhana, ja viallisena. Oikeastaan hyvin viallisena. En tee enää mitään mitä "kuuluisi" tehdä nuorena. Olen enemmän murehtija, joka murehtii asiat etukäteen, eikä keskity tähän hetkeen. En usko itseeni. Ainoa asia mikä helpottaa on unet, olen myös lukenut uudelleen syntymisestä. Itseasiassa varmaan odotan toista mahdollisuutta, vaikka mitään ei ole luvattu, ja pitäisi elää tätä elämää.
En vain kuulu tänne. Siltä se tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Taivas odottaa. Rukoile yhteyttä Jumalaan.
Olisiko sinun tehtäväsi hyödyntää vahvuuksiasi ja auttaa hädänalaisia? Kokeile ainakin. Ei se ota jos ei annakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälleensyntyminen on harha, elämä on nyt.
Sielusi kaipaa rauhaan. Täällä sitä ei ole eikä tule.
Olen itsekin aina tuntenut näin. Minulle se on usko mikä tuo levon ja rauhan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kuolema on itärajalla läsnä kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
Jälleensyntyminen on harha, elämä on nyt.
Kuolleille koko eletty elämäkin saattaa olla heille jo sivuutettu harha joka heille on ehkä elämän jälkeen sellaiseksi auennut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole outoa, kun et ole uskossa olet jo kuollut.
Kai se johtuu siitä, että vihaan itseäni.
En tiedä oikein mistä kaikki on lähtöisin. En vain siedä itseäni ja elämääni. En koe onnistuvan missään, tyrin ja kun aloitan, epäonnistun. Sata kertaa olen yrittänyt ja ollut motivoitunut, kaikki kaatuu kuitenkin.
En vain halua olla. Tai ehkä vain yritän vääriä asioita.
Tänään on taas itseinho korkealla.
Ap
Jatkat sitten vain kotiin minne tahdot.