Syksy ja pimeys, älä uppoa pimeyden mereen!
Ajat synkkenevät, pimeys luonnossa lisääntyy päivien lyhenemisen myötä. Elämä kaikkoaa kasveista ja luonto valmistautuu talveen. Keskustelupalstat täyttyvät erilaisista visioista maailmanlopusta, sodista, luonnon katastrofeista.
Näinä hetkinä on tärkeä säilyttää oma todellisuudentaju. Kaikki mitä täällä tai esim youtubessa kerrotaan ei ole totta. Ne ovat jonkun tahallaan tai ymmärtämättömyyttään tekemiä juttuja. Muista kaiken synkkyyden keskelläkin, että elämä voittaa, luonnon kiertokulku on ajaton, ihmisestä riippumaton voima.
Vaikuttipa mielialaasi joku mielipide, onnettomuus, saarnamiehen ennustus tai vaikka kaverisi suuttuminen, älä anna synkkyydelle valtaa, asiat selviävät kun itse jatkat omia toimiasi ja rutiinejasi. Huomisesta ei kukaan tiedä, mutta tee tästä hetkestä itsellesi onnellinen hetki.
Kaikkea hyvää elämääsi.
Kommentit (8)
Pimeys rauhoittaa. Ihanaa kun hektisyys vähenee. Vetäydyn talvihorrokseen.
Syksyn hiipivä pimeys on kaunista, ei masenna.
Vasta talvi rumalla kylmyydellään sen saattaa tehdä.
Minä pidän syksystä, sitten kun lämpötila on lähempänä nollaa, silloin tuoksuu syksy. Uusi tarmokkuus, kirpeys, tekemisen meininki. Mitä siitä vaikka anoppi tuli viikoksi kylään, löytää kyllä paikkansa. Kansalais-ja työväenopistot ovat aloittaneet kurssinsa, olenkohan jo myöhässä, jos vaikka espanjan kurssille lähtisi...
Elämän ilo on omasta asenteesta kiinni. Jos ei osaa katsoa eteenpäin, vaan velloo mennyttä murehtien, ei sieltä pääse eteenpäin. En voi muuttaa mennyttä, joten mitä sitä murehtimaan. Sen sijaan ptiää miettiä, miten toimin tänään ja huomenna. Jokaisella on omat demonit, mutta toisten demoneista en ala murhetta kantamaan.
Ei tulisi mieleenkään uppoutua syvään mereen. Nautin kynttilöiden valosta , kasasta villapeittoja ja tyynyjä joiden kanssa saa yksin myllätä isossa sängyssä kuunnellen kirjoja ,musiikkia yms,,,yö pöydän laatikko täynnä karkkeja
Vierailija kirjoitti:
Syksyn hiipivä pimeys on kaunista, ei masenna.
Vasta talvi rumalla kylmyydellään sen saattaa tehdä.
Olen samaa mieltä että syksyn pimeys on kaunista, mutta minulla on jo nyt talvinen vilu, enkä tiedä mistä se tuli! Kädet koko ajan jäässä ja yöllä pitää käyttää jo villasukkia.
Yritän kovasti olla uppoamatta tähän. Valoja olen lisännyt sisälle ja ulos ja yritän viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona valoisan aikaan. Silti huomaan jo nyt että päivä päivältä lisääntyvä pimeys saa mielen matalammaksi ja vaatii enemmän mielikuvitusta keksiä mieltä piristäviä asioita. Onneksi sentään vielä aurinkoisia ja lämpimiä päiviä luvassa. Nytkin ihan mukavan lämmin ilta.
En uppoa saan pimeydestä ja viileydestä voimaa.
Liikkukaa ihmiset, sisälle lukkiutuminen ei oo koskaan hyvä vaihtoehto, vaikka se saattaa sellaselta vaikuttaakki.
Uutisiin ei tarvi upottautua, ne ei oikeasti vastaa todellisuutta mitenkään, ne haluu teidän voivan pahoin ja unohtavan oman voimanne
<3