Mitä maapallolle tulee tapahtumaan ihmiskunnan sukupuuton jälkeen?
Mun veikkaus on että ihmiskunta tulee vielä kymmeniätuhansia vuosia tärvelemään maapallon elinoloja. Mutta lopulta ihmiskunta kuolee. Ja mun veikkaus: ihmiskunnan jälkeen ei heti tule jotain toista otusta maapalloa tärvelemään vielä lisää. Vaan ihmiskunnan jälkeen maapallolle jää vain eläimiä. Joten mitäs sitten tapahtuu? Mun veikkaus...
Silloin maapallo on tärveltynyt jo niin pahasti että ei täällä enää ole jäljellä delfiinejä, leijonia, lampaita,... vaan enimmäkseen vain muurahaisia, rottia, sinilevää, lepakoita,... Joten niinpä tästä tulee muurahaisten ja torakoiden ja termiittien planeetta. Mutta mitäs sen jälkeen? Mun veikkaus...
Muurahaiset ja sinilevät eivät jatka maapallon tärvelemistä. Vaan maapallo alkaa palautua ihmisten aiheuttamasta haitasta. Evoluutio alkaa alusta: tänne alkaa taas hitaasti kehittyä kehittyneempiä suurempia moninaisempia useampia kaikenlaisia lajeja. Ehkä dinosauruksetkin palaavat taas maapallolle. Ja mammutit ja dodot.
Siis veikkailujeni lopputulema: ihmiskunnan jälkeen maapallon evoluutio alkaa alusta. Kunnes lopulta täällä on uudestaan apinoita joista uudestaan kehittyy ihmisiä jotka uudestaan pilaa maapallon. Sama evoluutiosykli toistuu loputtoman monta kertaa.
Kommentit (56)
Toivottavasti ydinvoimaloista ei tule harmia.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ydinvoimaloista ei tule harmia.
No 100 000 vuotta niin plutonium on hävinnyt ja tuo on lyhyt aika maapallon historiassa, joten huoli pois, ihmisen kaikki aikaansaannokset häviävät miljoonassa vuodessa niin ettei täältä pysty löytämään mitään mikä viittaisi ihmisten olemassaoloon.
Karhukaiset tulevat hallitsemaan.
Aurinko polttaa maapallon noin 3500 ennen sammumistaan
Ulkomaisen kanavoijan kautta alienit sanoivat että maapallo on ikuisesti olemassa. Eli ilmeisesti matrixin korkeakoulu, eri aikajanoja. Mutta onko jotkut enää täällä, se on toinen juttu, ehkä on taivaallisempia paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti haaveillut ajasta jolloin ihminen on lopullisesti tuhonnut itsensä maapallolta.
Kuinka ihanaa se onkaan!
Kun ajattelee sitä miten esim muinaisia Maya kaupunkeja ja myös inkoja. Miten ehidän kulttuurinsa rauniot löytyy tuolta rehevän kasvillisuuden alta ja sitä on siellä valtavasti vielä löytämättä.
Luonto ottaa omansa takaisin. Sinne peittyy rakennelmat, olkoot miten mahtavia tahansa. Se on hieno ajatus.
Ihminen luulee olevansa kaikkivoipa ja vaan eipä olekaan kuin pieni heikko hyttynen luonnon mahtavuuden edessä, Ei löydy sitä ihmistä joka pysätyttää tuhoisan tsunamin tai massiivisen tulivuoren purkauksen. Tai tyynnyttää hirmumyrskyn tai hurrikaanin.
Itse nautin näistä luonnon voimista, olen aina nauttinut. Jo lapsena makasi nsein ukonilmalla marjapensaiden alla ja katselin salamoita ja kuuntelin ukkosta. Se sai jonkin oudon sähkövirran menemää
Hienosti kirjoitettu👍🏻
Ihmiset ovat jo sivistyneen sivilisaation osalta niin kapeakatseisia ja ahdasmielisiä että kaikenmaailman mussuttajaa sitä näkeekin joka eläessään ole yhtään kirjaa lukenut.
Ihmisen jälkeen tai jo aikana tulee oikeasti älykkäitä olentoja muualta, he hävittävät ihmisen ja pelastavat maapallon. Mutta maapallo elää tässä muodossa vain rajallisen ajan, kunnes syöksyy aurinkoon tai joutuu siitä liian kauas.
Apinat ottaa vallan, oha se jo elokuvissa näytetty
Ihminen ei kykene maapalloa tärvelemään mitenkään merkityksellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ydinvoimaloista ei tule harmia.
No 100 000 vuotta niin plutonium on hävinnyt ja tuo on lyhyt aika maapallon historiassa, joten huoli pois, ihmisen kaikki aikaansaannokset häviävät miljoonassa vuodessa niin ettei täältä pysty löytämään mitään mikä viittaisi ihmisten olemassaoloon.
Eikös se puoliinnu tuossa ajassa ?
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei kykene maapalloa tärvelemään mitenkään merkityksellisesti.
Ehkä ei mutta yritys on kova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ydinvoimaloista ei tule harmia.
No 100 000 vuotta niin plutonium on hävinnyt ja tuo on lyhyt aika maapallon historiassa, joten huoli pois, ihmisen kaikki aikaansaannokset häviävät miljoonassa vuodessa niin ettei täältä pysty löytämään mitään mikä viittaisi ihmisten olemassaoloon.
Eikös se puoliinnu tuossa ajassa ?
Ensin pitäisi täsmentää mistä plutoniumista puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ydinvoimaloista ei tule harmia.
No 100 000 vuotta niin plutonium on hävinnyt ja tuo on lyhyt aika maapallon historiassa, joten huoli pois, ihmisen kaikki aikaansaannokset häviävät miljoonassa vuodessa niin ettei täältä pysty löytämään mitään mikä viittaisi ihmisten olemassaoloon.
Miten me ollaan sitten löydetty vaikka mitä miljoonista vuosista satoihin miljooniin vuosiin? Tai ainakin tiedetään minkälaisia isoja ötköitä täällä on ollut satoja miljoonia vuosia sitten, ja minkälaisia ihmisapinoita/apinaihmisiä ollut miljoona vuotta sitten.
Miksi ituhipit unelmoivat siitä että ihminen häviää. Ihan kuin luonto olisi jokin pyhä ja viaton asia jonka suojelu on ihmisen olemassaoloa tärkeämpi. yrittäkää muistaa että eläimiä ei kiinnosta p@skan vertaa mitä ne tekee. Niitä ei edes häiritsisi mikään kansanmurha tai sukupuutto. Ne myös kuolevat kuin koirat kun aurinko päättää kuolla. Vain ihminen voi pelastaa itsensä ja sen luonnon ja eläimet mitä saavat raketteihinsa mahtumaan. Ihminen on ainoa olento jolla on jotain kiinnostusta omien itsekkäiden tarpeiden lisäksi. Luuletko että on sattumaa että vain ihminen on koskaan saanut jotain merkityksellistä aikaan. Voisiko eläinyhteiskuntien puutteen jotenkin yhdistää siihen että eläimet ovat itsekkäitä p@skiaisia jotka valitsisivat 90% elävien asioiden katoamisen mieluummin kuin oman henkensä menettämisen? Se miksi eläimet eivät ole valjastaneet meitä heidän käyttöönsä johtuu siitä etteivät he pysty. Luonnossa eläinten elämä on jatkuvaa sotaa. Pitää joko tappaa tai paeta niitä jotka tappaa. Onko tämä sinun ihanne elämästä?
Kuu karkaa ja maapallosta tulee todella kylmä ja kuuma.
Aurinko sammuu ja aurinkokuntamme jäätyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ydinvoimaloista ei tule harmia.
No 100 000 vuotta niin plutonium on hävinnyt ja tuo on lyhyt aika maapallon historiassa, joten huoli pois, ihmisen kaikki aikaansaannokset häviävät miljoonassa vuodessa niin ettei täältä pysty löytämään mitään mikä viittaisi ihmisten olemassaoloon.
Miten me ollaan sitten löydetty vaikka mitä miljoonista vuosista satoihin miljooniin vuosiin? Tai ainakin tiedetään minkälaisia isoja ötköitä täällä on ollut satoja miljoonia vuosia sitten, ja minkälaisia ihmisapinoita/apinaihmisiä ollut miljoona vuotta sitten.
voihan sitä jäädä ihmisistäkin jälkeen fossiileja mutta tuskin niitä kukaan on sitten enää ihmettelemässä
Ei evoluutio toimi noin. Ei samat eliöt kehittyis uudestaan. Eikä evoluutio "alkais alusta" tilanteessa jossa olis kasveja ja hyönteisiä jne. pitkällisen evoluution tulosta.
Olen monesti haaveillut ajasta jolloin ihminen on lopullisesti tuhonnut itsensä maapallolta.
Kuinka ihanaa se onkaan!
Kun ajattelee sitä miten esim muinaisia Maya kaupunkeja ja myös inkoja. Miten ehidän kulttuurinsa rauniot löytyy tuolta rehevän kasvillisuuden alta ja sitä on siellä valtavasti vielä löytämättä.
Luonto ottaa omansa takaisin. Sinne peittyy rakennelmat, olkoot miten mahtavia tahansa. Se on hieno ajatus.
Ihminen luulee olevansa kaikkivoipa ja vaan eipä olekaan kuin pieni heikko hyttynen luonnon mahtavuuden edessä, Ei löydy sitä ihmistä joka pysätyttää tuhoisan tsunamin tai massiivisen tulivuoren purkauksen. Tai tyynnyttää hirmumyrskyn tai hurrikaanin.
Itse nautin näistä luonnon voimista, olen aina nauttinut. Jo lapsena makasi nsein ukonilmalla marjapensaiden alla ja katselin salamoita ja kuuntelin ukkosta. Se sai jonkin oudon sähkövirran menemään kropan läpi, tuntui että hiuksetkin kipinöi. Sellaista kihelmöintiä päänahassa.
Nämä ajatukset antavat minulle turvaa. ja voimaa ja iloa.