Lue keskustelun säännöt.
45v mies
03.04.2011 |
toi 40 kriisi on minullakin tosi paha..mutta ei se yksistään siitä johdu myös nainen muuttuu minun vaimoni on tyytyväinen elämään minkä täyttää lapset työ arkiaskareet ja hän jaksaa mennä elämässä eteenpäin mutta vähän niinkuin yksin ilman minua minusta on tullut hänelle turha...vaikkakin sanoo välittävänsä minusta.mutta kun ei enään harrasteta yhdessä mitään ei rakastella ei mitään on vain perhe ..niin olen alkanut kaipaamaan elämää...romatiikkaa seikkailuja elämyksiä toki hänen kanssaan mut enhän enään kelpaa...erota en minäkään haluaisi niinkuin noi monet naiset kirjoituksissaan myös ilmaisivat mutta kun ei tähän tuu ratkaisua..tätä yksin yhdessäelämistä on jo jatkunut 4v ja olen henkisesti työstänyt itseäni irti vaimostani...mutta mitan kestän eron lapsista??? mitenhän tässäkin käy?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on vetäytynyt omaan elämäänsä, johon ei kuulu muuta kuin tv:n katselu ja netti ja joskus jotain matkoja ystäviensä kanssa.
Minä en hänen elämään kuulu. Teen melkein kaiken; hoidan kodin, toimeentulon, lapset...mutta kaipaisin rinnalle sitä miestä, jonka kanssa voisi yhdessä matkustaa, käydä kävelyllä, kaupassa, keskustella, rakastella....meillä ei ole muuta yhteistä kuin ruoasta ja pyykeistä puhuminen.
En jaksa tätä enää...olen yrittänyt viimeiset 10 vuotta, mutta miestä ei kiinnosta....rajansa kaikella...heti,kun löydän oman asunnon, lähden vielä kotona olevan lapsen kanssa....miehestä ei ole edes asuntoa itselleen hankkimaan.