Voiko adoptoitu lapsi oppia koskaan rakastamaan perhettään ehdoitta

Tuli mieleen tästä karmeasta viime aikojen tapauksesta, että jääkö kuitenkin, jopa pienenä lapsena adoptoiduilta puuttumaan joku sellainen primääri rakkauden ja välittämisen muoto.

Kokeeko adoptoitu aina jollain tietoisuuden tasolla olevansa ulkopuolinen?

Ja kyllä kyllä, ihan biologisetkin perheenjäsenent tekee karmeuksia, mutta tuli mieleen useammasta muustakin tapauksesta, että mistä se side syntyy adoptiolapsen ja vanhemman kanssa, ja miten eroaa ns. normaalista.