Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Metsän hakkuu
25.08.2024 |
Tämä se puhuttaa kun pistetään aukko maisemaan. Just oli yhteen someryhmään joku ladannut kuvan tuoreelta hakkuupaikalta. Kuva oli kommentteina saanut tietysti kaikki tyypilliset seikat puupelloista, ikimetsistä, luonnon monimuotousuudesta jne. Sitten joltakulta seikka "jos ei metsiä hakattais, yhteiskunnallinen hyvinvointi huononenis, metsästä otetusta taloushyödystä maksetaan veroa (kuulemma 30 %), ihmisillä teollisuudessa ja metsäalalla töitä jne." No, tähän kommenttiin joku sitten heitti "voitiin kyllä hyvin silloinkin kun metsiä kasvatettiin toisin menetelmin", mikä tarkoitti siis ettei koko metsälänttiä pistetty matalaksi.
Jaa. Minä en siihen someryhmään lähde kommenteillani turpiin ottamaan. Kirjoitan siis tänne.
Siis eikö metsiä muka ole historiassamme aiemmin pistetty täysin nurin? Miten kaskenpoltto, menikö jokin paikallinen metsä kokonaan nurin? Entä miten hankittiin rautaruukeille puuhiili? Entä sahateollisuus, vesi- ja höyrysahat, joista puutavaraa rahdattiin esim laivanrakentajille? Pahvi- ja paperiteollisuus, niille uitettiin tukkeja hirveät määrät. Miten näiden vaatimat hakkuut tehtiin? Juu, ihan pienesti vaan puu sieltä täältä, niinkö? Ja totta kai, metsiä on hakattu viljelysten ja asutuksen alta.
Minä en ole kuin muutamassa kansallispuistossa käynyt. Mutta näistä esim Teijon kansallispuistossa on ilmiselviä istutusmetsiä, iäkästä kuitenkin, suuria aloja... Teijo on vanhaa ruukkiseutua ja tervaakin on poltettu, ehkä nämä nykyiset siistit talousmetsäpohjaiset kp-metsät eivät ruukkiajoilta asti ole, mutta ovat esimerkki siitä, että on sitä ennenkin pistetty koko ala matalaksi.
Sitä paitsi, "voitiin kyllä hyvin" jne. kommenttiin sekin, että juu ne soiden ojitukset ym...
Kommentit (36)
Vein cityvihreän metsään sieneen, paikan piti olla sellainen, että auto näkyi koko ajan, jotta ei eksytä. Cityvihreä ihasteli vanhaa metsää, joka vielä oli jäljellä, ei puupelosta tietoakaan, puut kasvoivat siinä, mihin luonto oli ne tarkoittanut.
Kerroin, että tämä männikkö istutettiin vuonna 1972 eli olet sellaisella paheksumallasi puupellolla keräämässä sieniä, joita oma kertomasi mukaan ei puupellolta löydy.
Tuohan suuttui.
Fakta on, että aukkoja on tehty 1850-luvulta lähtien ja jo ennen sitä, koska von Bergin mukaan Suomen metsät oli tuolloin hävitetty. Amatööri ei osaa sanoa, kulkeeko istutetussa vai luontaisesti syntyneessä metsässä, kun puuston ikä on yli 50v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen isompi hakkuu.
Miesmetsurit tekivät käsipelillä harvennuksia eli isommat puut myyntiin ja pienemmät jäi kasvamaan.
Nykyään moto ottaa kaiken. Ajokone ajaa maan muralle. Sitten tulee kaivinkone ottaa kantoja pois. Tämäkin on aivan järjetöntä. Myydyistä puista maksat leimaveron. Sitten joudut ostaa taimet ja maksaa istutuksen. Metsänkaato tosiassa on rahastettu vimpan päälle.
Ihmiset saisivat paljon enemmän vanhoista metsistään myymällä ne suojeluun.
Vierailija kirjoitti:
No on pistetty. Noin 40 vuotta sitten istutin metsää avohakkuiden jälkeen. Oli kyllä oikein rahakas kesätyö. Pitäisi käydä katsomassa mitä niille istutuksille nyt kuuluu.
Harvinasta, koska metsurit kaatoi vain muutaman hehtaarin.
Kunhan et ollut istuttamassa peltoa puulle. Tätä tehtiin 80-luvulla jatkuvasti tukien takia.
Vierailija kirjoitti:
Miesmetsurit tekivät käsipelillä harvennuksia eli isommat puut myyntiin ja pienemmät jäi kasvamaan.
Nykyään moto ottaa kaiken. Ajokone ajaa maan muralle. Sitten tulee kaivinkone ottaa kantoja pois. Tämäkin on aivan järjetöntä. Myydyistä puista maksat leimaveron. Sitten joudut ostaa taimet ja maksaa istutuksen. Metsänkaato tosiassa on rahastettu vimpan päälle.
Ihmiset saisivat paljon enemmän vanhoista metsistään myymällä ne suojeluun.
Minkä ihmeen leimaveron?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No on pistetty. Noin 40 vuotta sitten istutin metsää avohakkuiden jälkeen. Oli kyllä oikein rahakas kesätyö. Pitäisi käydä katsomassa mitä niille istutuksille nyt kuuluu.
Samoin, ja ne suurimmat avohakkuualat olivat satoja hehtaareja. Eräällekin alueella kuljetettiin kylväjiä ja istuttajia kahdella linja-autolla monta viikkoa. Toisessa oli ammattimetsurit, toisessa me kesätyöläiset. Nyt kun joku cityvihreä menisi niitä alueita katsomaan, tuskin ymmärtäisi katsovansa viljelyaluetta. Paitsi ehkä järeimmillä palleauroilla auratuilla alueilla.
Hakkuiden kritisoijat ovat niitä, joilla ei ole omaa metsää. Ostaisivat sitä hehtaareittain ja jättäisivät oman onnensa nojaan. Saisivat niitä vanhoja luonnontilaisia metsiä. Kolehti vaan pystyyn jos ei ole omassa lompakossa tarpeeksi rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on pistetty. Noin 40 vuotta sitten istutin metsää avohakkuiden jälkeen. Oli kyllä oikein rahakas kesätyö. Pitäisi käydä katsomassa mitä niille istutuksille nyt kuuluu.
Harvinasta, koska metsurit kaatoi vain muutaman hehtaarin.
Kunhan et ollut istuttamassa peltoa puulle. Tätä tehtiin 80-luvulla jatkuvasti tukien takia.
Ei Osaran aukeitten aikaan ollut koneita vaan miehet niitä puita kaatoivat. Metsurit ovat aikanaan suurimmat aukot hakanneet, koska koneaikakaudella on jo avohakkuitten kokoa rajoitettu.
En ollut istuttamassa peltoa puulle vaan juuri niitä Lapin suurimpia avohakkuualueita. (en ole lainauksen kirjoittaja vaan myöhemmin siihen vastannut)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on pistetty. Noin 40 vuotta sitten istutin metsää avohakkuiden jälkeen. Oli kyllä oikein rahakas kesätyö. Pitäisi käydä katsomassa mitä niille istutuksille nyt kuuluu.
Harvinasta, koska metsurit kaatoi vain muutaman hehtaarin.
Kunhan et ollut istuttamassa peltoa puulle. Tätä tehtiin 80-luvulla jatkuvasti tukien takia.
Ei ollut mitään peltoa vaan ihan sileäksi pistetty metsämaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesmetsurit tekivät käsipelillä harvennuksia eli isommat puut myyntiin ja pienemmät jäi kasvamaan.
Nykyään moto ottaa kaiken. Ajokone ajaa maan muralle. Sitten tulee kaivinkone ottaa kantoja pois. Tämäkin on aivan järjetöntä. Myydyistä puista maksat leimaveron. Sitten joudut ostaa taimet ja maksaa istutuksen. Metsänkaato tosiassa on rahastettu vimpan päälle.
Ihmiset saisivat paljon enemmän vanhoista metsistään myymällä ne suojeluun.
Mutta... Miten tuotettaisiin kaikki se, mitä sinäkin elämässäsi tarvitset? No, voit olla hyvilläsi ainakin siinä mielessä, että paperin tuotanto vähenee. Toisaalta puukuitua hyödynnetään nykyään biomateriaalien tuotantoon. Mutta hakkuita tuo biomateriaaliteollisuus tarvinnee vähemmän?
Metsää taitaa tätä nykyä olla kasvussa enemmän kuin mitä sitä kaadetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on pistetty. Noin 40 vuotta sitten istutin metsää avohakkuiden jälkeen. Oli kyllä oikein rahakas kesätyö. Pitäisi käydä katsomassa mitä niille istutuksille nyt kuuluu.
Harvinasta, koska metsurit kaatoi vain muutaman hehtaarin.
Kunhan et ollut istuttamassa peltoa puulle. Tätä tehtiin 80-luvulla jatkuvasti tukien takia.
Ei ollut mitään peltoa vaan ihan sileäksi pistetty metsämaa.
Ja tosi moni oli tuohon aikaan kesätöissä metsänistutuksessa tai taimitarhalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletus siitä, että vanha metsä olisi lajimonimuotoinen on väärä. Vanha metsä on täynnä sellaisia lajeja jotka pärjää parhaiten sillä kasvualueella. Nuoressa metsässä ei vielä ole samanlaista dominanssia, joten "väärätkin" lajit pärjää siellä. Esim. kuivat alueet muuttuu pelkiksi mäntymetsiksi, vaikka hakkuun jälkeen siellä olisi kasvanut kaikenlaista kasvillisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on pistetty. Noin 40 vuotta sitten istutin metsää avohakkuiden jälkeen. Oli kyllä oikein rahakas kesätyö. Pitäisi käydä katsomassa mitä niille istutuksille nyt kuuluu.
Harvinasta, koska metsurit kaatoi vain muutaman hehtaarin.
Kunhan et ollut istuttamassa peltoa puulle. Tätä tehtiin 80-luvulla jatkuvasti tukien takia.
Ei Osaran aukeitten aikaan ollut koneita vaan miehet niitä puita kaatoivat. Metsurit ovat aikanaan suurimmat aukot hakanneet, koska koneaikakaudella on jo avohakkuitten kokoa rajoitettu.
En ollut istuttamassa peltoa puulle vaan juuri niitä Lapin suurimpia avohakkuualueita. (en ole lainauksen kirjoittaja vaan myöhemmin siihen vastannut)
Olen se aiemmin vastannut ja nimenomaan Lapin avohaakkuusta oli kyse mullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on pistetty. Noin 40 vuotta sitten istutin metsää avohakkuiden jälkeen. Oli kyllä oikein rahakas kesätyö. Pitäisi käydä katsomassa mitä niille istutuksille nyt kuuluu.
Harvinasta, koska metsurit kaatoi vain muutaman hehtaarin.
Kunhan et ollut istuttamassa peltoa puulle. Tätä tehtiin 80-luvulla jatkuvasti tukien takia.
Miten voi muutamien hehtaarien kaadoilla saada miljardeja kuutioita puuta teollisuuden ja rakentamisen tarpeisiin?
Kuinka monta jätkää siellä metsätyömailla oli? Kuinka isoja tukkilauttoja uitettiin joilla, tai rahdattiin autoilla ja junilla?
Muutama hehtaari harventaen!
Peltoalan lisäys ja asuinalueet, metsät tieltä pois.
Se hakkuuaukko käy tulevien vuosikymmenten aikana läpi ällistyttävän elinympäristöjen monimuotoisuuden. Vanha sanonta "viidakko ei välitä" tulee mieleen, kun katsoo miten äkkiä luonto peittää ihmisten jäljet.
Kokonaan eri asia sitten ovat poikkeuksellisen arat ja vaikeasti uusiutuvat ympäristöt. Niitä löytyy toki Suomestakin, mutta vähemmän kuin maailmalta.
Vierailija kirjoitti:
Hakkuiden kritisoijat ovat niitä, joilla ei ole omaa metsää. Ostaisivat sitä hehtaareittain ja jättäisivät oman onnensa nojaan. Saisivat niitä vanhoja luonnontilaisia metsiä. Kolehti vaan pystyyn jos ei ole omassa lompakossa tarpeeksi rahaa.
Oikeastaan... Pitääkö sitä metsää luonnontilaisenakin jotenkin hoitaa?
Vierailija kirjoitti:
Se hakkuuaukko käy tulevien vuosikymmenten aikana läpi ällistyttävän elinympäristöjen monimuotoisuuden. Vanha sanonta "viidakko ei välitä" tulee mieleen, kun katsoo miten äkkiä luonto peittää ihmisten jäljet.
Kokonaan eri asia sitten ovat poikkeuksellisen arat ja vaikeasti uusiutuvat ympäristöt. Niitä löytyy toki Suomestakin, mutta vähemmän kuin maailmalta.
En ole lakeihin ja määräyksiin perehtynyt... Mietinkin, pitääkö hakkuulle tehdä istutustoimia uuden metsän kasvuun saattamiseksi? Kai metsämaan omistaja haluaa uuttakin tuottoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesmetsurit tekivät käsipelillä harvennuksia eli isommat puut myyntiin ja pienemmät jäi kasvamaan.
Nykyään moto ottaa kaiken. Ajokone ajaa maan muralle. Sitten tulee kaivinkone ottaa kantoja pois. Tämäkin on aivan järjetöntä. Myydyistä puista maksat leimaveron. Sitten joudut ostaa taimet ja maksaa istutuksen. Metsänkaato tosiassa on rahastettu vimpan päälle.
Ihmiset saisivat paljon enemmän vanhoista metsistään myymällä ne suojeluun.
Mutta... Miten tuotettaisiin kaikki se, mitä sinäkin elämässäsi tarvitset? No, voit olla hyvilläsi ainakin siinä mielessä, että paperin tuotanto vähenee. Toisaalta puukuitua hyödynnetään nykyään biomateriaalien tuotantoon. Mutta hakkuita tuo biomateriaaliteollisuus tarvinnee vähemmän?
Metsää taitaa tätä nykyä olla kasvussa enemmän kuin mitä sitä kaadetaan.
Jo nyt Suomeen tuodaan vessapaperia enemmän kuin sitä täällä tuotetaan. Onko kovinkaan ekologista? Kun muiden paperien kulutus vähenee, vähemmän tulee kierrätyskuitua, joten sahatavaran valmistuksessa yli jäävästä puusta voisi hyvin valmistaa pehmopaperia, tai vaikka viskoosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakkuiden kritisoijat ovat niitä, joilla ei ole omaa metsää. Ostaisivat sitä hehtaareittain ja jättäisivät oman onnensa nojaan. Saisivat niitä vanhoja luonnontilaisia metsiä. Kolehti vaan pystyyn jos ei ole omassa lompakossa tarpeeksi rahaa.
Oikeastaan... Pitääkö sitä metsää luonnontilaisenakin jotenkin hoitaa?
No ei tarvitse hoitaa, mutta jos haluaa suojella metsiä, niin pitää olla rahaa ostaa niitä metsäpalstoja ja jättää sitten hoitamatta.
Alue: Aihe vapaa
No on pistetty. Noin 40 vuotta sitten istutin metsää avohakkuiden jälkeen. Oli kyllä oikein rahakas kesätyö. Pitäisi käydä katsomassa mitä niille istutuksille nyt kuuluu.