Miksi mulla on ikävä ihmistä, joka oli mua kohtaan usein tosi julma ja välinpitämätön?

Lapsuuden trauma, alemmuuskompleksi

Masokistinen luonteenlaatu?

Ymmärrän ap:ta. Ehkä ap oli ihastunut tyyppiin ja toivoi, että hän olisi ollut kivempi sille.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Ehkä ap oli ihastunut tyyppiin ja toivoi, että hän olisi ollut kivempi sille.

Nyt jäi sitten haikea kaipaus sitä osin kuviteltua ihmistä, joka vielä loukkasi. Mikä onkaan mieli tuon jälkeen. Haikea ja sekava. 

Trauma bond

Rakkaus? 

Jotkut ihmiset tekee sitä, että ne sanoo sulle kivoja asioita, kaikki mitä sä haluat kuulla, sit samantien ne lyttää sua sen jälkeen, sitten taas kehuu ja on kivoja

Se on tosi haitallinen yhtälö, VARSINKIN jos se on kumppani, koska sä muodostat niin voimakkaan energiasiteen sen ihmisen kanssa, se ihminen tavallaan manipuloi sun energioitas kokoajan, kumpikaan ei tiedosta sitä tottakai, se toinen on narsisti tai tietämätön muuten vaan ja tyhmä, mutta siinä tapahtuu energiatasolla isoja asioita

Se voi myös tapahtua ystäväpiirissä. 

Sen takia sä alat janoamaan kokoajan sitä enemmän, vaikka se ois kuinka huono, koska se osaa sen energialeikin (tiedostamattaan), se tavallaan hyppii sisään ja ulos sun energioihin, mikä taas johtaa siihen, että KUN se hyppää pois niin sun energiat alkaa haluamaan sitä taas luokseen. 

Se voi olla tosi toksista, siinä vaiheessa sen oman mielen on voitettava ja sun on käveltävä oikeesti vaan pois. 

Ne energiat toimii niin, ja tottakai siinä on mukana myös hyvin usein sitä, että tämän henkilön itseluottamus on huono ja hän on rikki sisältä. Sen takia hän on kiinni tässä noidankehässä.

<3

Joo, hän todellakin puhui mulle tosi ihanasti ja kannustavasti. Soitteli, laittoi viestejä usein ja kaipasi itsekin mua ja mun seuraa. 

Kunnes sitten ei enää kaivannutkaan kun tilanne kääntyi toisin päin että minä aloin ottaa häneen enemmän yhteyttä ja hän lakkasi välillä vastaamasta kokonaan. Oli myös ilkeä ja tyly.

Kun pääsin tästä irti niin taas toisin päin, hän alkoi ottaa enemmän yhteyttä ja kysellä kuulumisia, yhtäkkiä kova kaipaus ja tarve pitää muhun yhteyttä.

Tätä touhua todella pitkään. Ap 

Aina kun toinen on ollut päästämässä irti niin toinen on halunnut takaisin, mutta itse olin häntä kohtaan kuitenkin aidosti välittävä. :( Hän jätti mut kun en tehnyt kuten hän tahtoi. Ap

Sulla ei ole ikävä sitä ihmistä vaan sitä tilaa kun käsityksesi oli hänestä vielä puhtoinen.

Ai Nauku ja Pekka?

Läheisriippuvainen. 

Kyllä multa on kysytty, että miksi ihmeessä annoin jonkun roikottaa itseäni tuolla tavalla mutta kun hän oli tosiaan aluksi aivan ihana mulle. Ja se ihana ihminen aina hetkittäin tuli takaisin kun otin itse etäisyyttä. 

Tätä kesti neljä vuotta. :( 

Vierailija kirjoitti:

Trauma bond

James Bond 

Ja mut jätettiin siihen ikävään, koska hän "jätti" minut ikään kuin mua syyllistäen. Hän sanoi, että mun kanssa on hankala pitää yhteyttä kun en tiedä mitä haluan ja että hän on vain aina halunnut mua tukea ja auttaa. Vaikka se ei ole totta. Ap

On vaatinut valtavasti voimia olla ottamatta yhteyttä häneen. En enää uskalla kun en tiedä kuka sitten vastaa, se ihana ihminen vai tyly ja välinpitämätön. Mutta ikävä on silti enkä meinaa oikein kestää sitä. Ap

Koska edelleen haluat tuon jännämiehen kanssa olla. Omapa on elämäsi, turha valittaa.

Mikä jännämies? Mä oon nainen ja suhteessa naisen kanssa? :( Miksi kaikki liittyy aina muka miehiin!? Ap 

Voi Ap!

Jotenkin sun kommentit on aikamoista - miksikähän tota sanoisi kun ei se nyt jotain vuoristorataa ole vai onko se sitä.

Todellakin vähän eri juttu onko tämä rakkaus- vai pelkkä ystävyyssuhde? Oletteko samaa sukupolvea? Siis mikä ihmeen juttu tämä oikein on? Olisko tämä provo?

Hyvää jatkoa Ap!

Vierailija kirjoitti:

Aina kun toinen on ollut päästämässä irti niin toinen on halunnut takaisin, mutta itse olin häntä kohtaan kuitenkin aidosti välittävä. :( Hän jätti mut kun en tehnyt kuten hän tahtoi. Ap

Mitä hän tahtoi? Oliko se vaikea toteuttaa? Halusiko jotain enemmän?