Haluttomuus ongelmana....
Onko kellään vastaavaa ilmiötä:
Olen synnyttänyt ainokaiseni keisarinleikkauksella 2 vuotta sitten. Ennen lapseni syntymää olin seksuaalisesti hyvinkin aktiivinen- ja raskauden aikanakin, mutta nyt jotakin on tapahtunut.
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa mikään seksiin liittyvä :o(
Olen tästä todella suruissani, koska mieheni on todella ihana ja hellä ja ottaa minut hyvin huomioon sängyssä. Suhteemme on muutenkin kunnossa ja olemme pystyneet puhumaan haluttomuudestani. Mieheni olisi valmis auttamaan asiaa (jos joku apukeino löytyisi), ja on ymmärtäväinen minua kohtaan. Hänen " tekniikkansa" tai tapansa eivät ole muuttuneet- minun pitäisi siis haluta ihan samalla tapaa kuin ennenkin.
Olen kärsinyt tästä ongelmasta jo kohta vuoden pahasti. Joskus rakastelun aikana minuun iskee oikea voimakas INHO koko touhua kohtaan, miksi? Lapsen vauva-aikana muistan vielä olleeni " normaali" .
Miten voisin palata ennalleni?
Turha ehdottaa mitään kahdenkeskisiä kynttiläillallisia tai hotelliöitä- on kokeiltu.
Meillä on n. kerran kuukaudessa " treffit" , jolloin lapsi on yökylässä, me teemme jotain mieluista yhdessä ja huollamme parisuhdetta. Ajan tai yrityksen puutteesta ei ainakaan siis ole kysymys...
Kommentit (6)
ehkäisystä? Siis jos käytät hormonikierukkaa (ehkä pilleritkin vaikuttavat samoin), ei ole ihme, jos halut ovat hävinneet. Niin meilläkin kävi. Mutta jos kyse ei ole tästä, sitten kyseessä voi olla vain " jokin vaihe" . Voitte varmasti ottaa rauhallisesti. Rakkaus on tärkeintä, rakastelu tulee sitten ajallaan taas vahvemmin kehiin.
...niin kai se niin on ettei auta hötkyily!
Minun lapseni ei oo enää vauva vaan 2-vuotias joten luulisi hormonien jo rauhoittuneen? Meillä on käytössä sama ehkäisy kuin ennen raskautta eli pillerit- en oikein jaksa uskoa että niistäkään johtuisi.
Olen tyytyväinen että minulla on kiva perhe, mutta kauanko se mies jaksaa ymmärtää ja olla tukena? Vaikka hän sanoo ettei tilanne ole syönyt hänen miehistä itsetuntoaan, on vaikeaa kuvitella etteikö se olisi jotenkin vaikuttanut.
Mulla on käynyt mielessä jo terapiankin mahdollisuus, mutta kun ajatus siitäkin inhottaa ihan sairaasti!
edellinen oli hyvä pointti. Hormooniehkäisy kuuluu " tehokkaimpiin" ehkäisymenetelmiin, eikä vähiten siksi, että se tekee naiselle fysiologiaan perustuvan ehkäisyn lisäksi varsinaisen seksuaalisen suojamuurin. Itse huomasin tuon, esim. minulta meni kaikki halut, muutui LAHNAKSI. Ja niin pitkäksi aikaa kun lopetin hormooniehkäisyn.
Tekisi mieli sanoa miesgynekologeille, jotka niitä tarjoavat, että suksi herra kuuseen...
1) Vaihda ehkäisyä. E-pillerit aiheuttavat monilla naisilla haluttomuutta. Hornonikierukkakin parempi, koska siinä hormonimäärä on paljon paljon pienempi. Valita haluttomuudestasi gynekologillesi. Mene gynekologille joka erikoistunut haluttomuuteen ja/tai seksologiaan.
2) Vähentäkää paineita yhdynnästä. Tehkää tällainen hellyysharjoitus, opetelkaa nauttimaan toistenne koskettelusta taas:
http://www.sexpo.fi/hellyysharjoitus_i.htm
3) Oletteko muuten oikeasti läheisiä toisillenne? Tehkää tällainen parisuhteen kartoitus ja keskustelkaa kerrankin oikein kunnolla juuri niistä elämän tärkeimmistä asioista toista kuunnellen. Lähentää. Hyvä seksi ja toisen ihmisen haluaminen edellyttää henkistä läheisyyttä.
http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/kartoita_parisuhdettasi/
4) Jos ei ala tuottaa tulosta, varatkaa aika seksiterapeutille. Luin jostakin, että jo yksi käynti voi joskus auttaa.
Minulla ei ole asiasta muuta kun mutu tuntuma, mutta ainakin itselläni hormoonitasapaino muuttui raskauden jälkeen totaalisesti ja lapseni ollessa nyt 1v5kk ei ole ennalleen palutunut. Noin voimakasta haluttomuutta en ole kokenut, mutta halukkuuteni on kuitenkin tipahtanut puoleen entisestään, vaikka kaikki on muuten ihanasti niinkuin itsekkin kerroit. Kuukautiset muuttuivat erilaisiksi ja mikä minulla oli suurin hormoonien aiheuttama " tepponen" oli että menetin yöunet 10kk ajaksi lapsen syntymän jälkeen. Ilman hormooneja tasapainottavaa lääkitystä eivät olisi ilmeisesti palutuneet ollenkaan, en tiedä. Mutta ehkä siksi samat pillerit mitä olet aiemmin käyttänyt saattavat aiheuttaa jotain mitä ei ennen ole ollut, koska lähtötaso on nyt mahdollisesti erilainen.
Itsekkin suosittelen sinulle käyntiä hyvällä gynellä, ehkä saat sieltä lisää asiantuntevia tietoja ja myös täsmäapua.
Lämpöistä kevään odottelua!
aika ikävä tilanne. Mutta sinulla on kiva aviomies ja pikkuvauva, ehkänyt ei väen väkisin kannata yrittää saada sitä haluasiaa ratkaistua, halut saattavat varmaan palata omana aikanaan tai sitten eivät palaa...Itselleni tuli parisuhteessa " päälle" myös tuo vaihe, tosin en ollut saanut vauvaa, eikä se asia liittynyt nyt mitenkään esim. raskauden jälkeisiin juttuihin, mutta minullekin tuli suoraan sanottuna eräänlainen inho koko hommaa ja ehkä myös miestäni kohtaan. Vaikka mieheni on ymmärtäväinen, kiltti jne. Myöhemmin kävin asiasta jopa yths:n psykologilla ja minulta löydettiin omiin lapsuuskokemuksiin liittyviä asioita, siis turvattomuutta ja epävarmuuden tunnetta lapsuudessa omien vanhempien eroon liittyen. Noihin asioihin voi vaikuttaa moni juttu. Sinulla toivottavasti asia on pelkästään esim. hormonaalista, ja silloin se menee pikkuhiljaa ohi.
Kuullostaa tutulta kun sanot, että lähes kaikki hotelliyöt jne. on kokeiltu. Minullakin yksinkertaisesti mikään ei auttanut, että ne hyvää tarkoittavat neuvot olivat kyllä minun suhteen ihan turhia.