Minä en tunnu pääsevän tästä yli
Minulla oli eräs ystävä, tyyppi jonka kanssa jaettiin asioita, iloja, suruja, arjen raskautta ja kaikkea, vietettiin iltoja/öitä jne, mutta jotenkin, itselleni tuntemattomasta syystä, tai syistä, välit on viilenneet enkä enää ole hälle se joka olin. Ja minusta tuntuu etten pääse tästä yli, asia pyörii mielessäni päivittäin ja olen aivan hajalla ja rikki, suren ihan saatanasti.
Paskaa.
Kommentit (33)
Sinun on pakko opetella ajattelemaan että kaikki ihmissuhteet päättyvät joskus. Hylätyksi tuleminen tekee kipeää, mutta se on hyväksyttävä, koska et voi pakottaa ketään olemaan ystäväsi.
Vierailija kirjoitti:
?
Vierailija kirjoitti:
Sinun on pakko opetella ajattelemaan että kaikki ihmissuhteet päättyvät joskus. Hylätyksi tuleminen tekee kipeää, mutta se on hyväksyttävä, koska et voi pakottaa ketään olemaan ystäväsi.
Varmaan joo, mutta eihän se voi niin olla, että ensin ollaan, siis todella ollaan, ja sitten ei, ei ainakaan lähellekään mitä ennen. Noin vain. Ei mene tajuntaani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kysy siltä että miksi
Kysynytkin ja ei ole selvinnyt mitään syytä, ei ole kuulema mitään, mutta ei se siltä vaikuta ettei "mitään olisi", todellakaan.
Ap
Hänellä on parempaa tekemistä tai paremmin itselleen sopivia ihmisiä ympärillä
Eivät todellakaan kaikki ihmissuhteet pääty koskaan ja jotkut jatkuvat vielä kuoleman jälkeenkin. Ja tämän sanon ihmisenä, joka on menettänyt monta ihmissuhdetta mutta en silti ole koskaan kyynistynyt noin. Elämä on todella raakaa. Ja samalla ihmeellistä.
Tulee vähän mieleen elokuva Banshees of Inisherin (tai siinepäin).
Oliko tämä ystävä samaa vai toista sukupuolta kuin aloittaja?
Vierailija kirjoitti:
Eivät todellakaan kaikki ihmissuhteet pääty koskaan ja jotkut jatkuvat vielä kuoleman jälkeenkin. Ja tämän sanon ihmisenä, joka on menettänyt monta ihmissuhdetta mutta en silti ole koskaan kyynistynyt noin. Elämä on todella raakaa. Ja samalla ihmeellistä.
Totta kai päättyvät. Voit jatkaa ihmissuhtasi kuoleman jälkeen, mutta kyllä se nyt aika saatanan yksipuoleista on.
Minulta on kuollut lapsi, ja sen jälkeen kaikki ystäväni hylkäsivät minut, joten totta vtussa olen kyynistynyt. Ja yksin. Ja pärjään heitä.
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on parempaa tekemistä tai paremmin itselleen sopivia ihmisiä ympärillä
Olen ymmälläni, koska ei voi olla niinkään, että vasta tyyliin 3-vuoden jälkeen huomaa ettei toinen olekaan "omaa tyyliä" ja heivataan syrjään.
Ap
Minulla vähän sama tilanne. Tai siis olen päässyt yli, mutta tavallaan en. Mietin yhä ärsyyntyneenä miten entinen ystävä yhtäkkiä hylkäsi. En jotenkin ymmärrä, kun itse olen lojaali. Selvästi emme tietenkään sopineet toistemme ystäviksi kun hän noin teki, sehän on selvää. Mutta haluaisin todella tietää miksi hänestä tuli mm. Tyly minua kohtaan. Mitä hän todella ajatteli.
Voi olla joku trauma josta et tiedä mitään
Minä en tunnu pääsevän tästä yli
...sanoi mies takavetoisen auton ratissa, kun anoppi makasi etupyörien edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun on pakko opetella ajattelemaan että kaikki ihmissuhteet päättyvät joskus. Hylätyksi tuleminen tekee kipeää, mutta se on hyväksyttävä, koska et voi pakottaa ketään olemaan ystäväsi.
Varmaan joo, mutta eihän se voi niin olla, että ensin ollaan, siis todella ollaan, ja sitten ei, ei ainakaan lähellekään mitä ennen. Noin vain. Ei mene tajuntaani.
Ap
Sillä on uusi "parempi" ystävä tai uusi seksi- tms kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Minulla vähän sama tilanne. Tai siis olen päässyt yli, mutta tavallaan en. Mietin yhä ärsyyntyneenä miten entinen ystävä yhtäkkiä hylkäsi. En jotenkin ymmärrä, kun itse olen lojaali. Selvästi emme tietenkään sopineet toistemme ystäviksi kun hän noin teki, sehän on selvää. Mutta haluaisin todella tietää miksi hänestä tuli mm. Tyly minua kohtaan. Mitä hän todella ajatteli.
Onko jokin sääntö, että syytä tuollaiseen ei saa kysyä?
Katso peiliin, syy löytyy sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun on pakko opetella ajattelemaan että kaikki ihmissuhteet päättyvät joskus. Hylätyksi tuleminen tekee kipeää, mutta se on hyväksyttävä, koska et voi pakottaa ketään olemaan ystäväsi.
Varmaan joo, mutta eihän se voi niin olla, että ensin ollaan, siis todella ollaan, ja sitten ei, ei ainakaan lähellekään mitä ennen. Noin vain. Ei mene tajuntaani.
Ap
Se voi tuntua kurjalta, mutta ihmisten elämäntilanteet muuttuvat ja kaikissa elämäntilanteissa ei ole aikaa ja tilaa ystäville samalla tavalla.
Ihmiset tutustuvat uusiin ihmisiin ja aikaa vanhoille ystäville on siten vähenmän. Silloin vanhat ystävyyssuhteet hiipuvat.
Se ei tarkoita, ettei teidön ystävyytenne olisi ollut hänelle tärkeä. Se ei vaan enää sovi hänen elämäänsä samalla tavalla. Sen tilalle on tullut jotain muuta.
Voi olla monia syitä. Jokin tapasi, joka ärsyttää, mutta jota hän ei halua ottaa puheeksi kanssasi. Tai hän on alkanut epäillä luotettavuuttasi. Tai joku on puhunut sinusta pahaa hänelle ja hän on uskonut. Tai hän on löytänyt jonkun toisen, josta pitää enemmän. Tai hänellä on ollut koko ajan joku toinen. Yms.
https://areena.yle.fi/1-2175760?seek=3308