Lue keskustelun säännöt.
Pitäis mennä nukkumaan, mutta kun
18.08.2024 |
En jaksaisi herätä uuteen oravanpyöräaamuun, päivään ja viikkoon.
Onko muuten ns normaalia, että on välillä sellainen epätodellinen olo, ikäänkuin katselisin itseäni ja tätä elämääni jotenkin ulkopuolisesta/sena, en osaa selittää sitä muulla tavoin. Toissaaamuna, kun söin aamupalaa uutiset siinä taustalla niin ihan konkreettisesti toistelin muutaman kerran mielessäni itselleni ettei ole hätää ja kyllä se taas tästä, pyöri pala kurkussa ja oli ihan hirvittävän paha olla.
En jaksaisi työtäni/töissä eikä kotonakaan ole kovin hyvä olla, avioliitto karilla, ollut varmaan jo 10v, mutta roikuttu vaan yhdessä, kumpikaan ei saa muutosta aikaiseksi, itselläni ei vain riitä voimat eikä uskallus mihinkään "muuhun", olen aivan finaalissa. Ja kukaan ei tästä tiedä eikä ole ketään kelle puhua.
Kommentit (11)
Nyt niitä muutoksia, sun vointi vaan pahenee jos jäät tuohon tilanteeseen. Ero vaatii ponnisteluja, mutta sen yli pääsee ja silloin kaikki on paremmin. Jos sä eroat nyt niin vuoden päästä sulla on jo ihan uutta elinvoimaa ja uusia ystäviä ja uudenlainen arki. Jos sä jatkat tuota samaa sä vaan masennut päivä päivältä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin tympii alkava työviikko. Katselin jo äsken työkkärin sivuilta avoimia työpaikkoja. Tekisi mieli vaihtaa tämä 6000€/kk asiantuntijatyö johonkin helpompaan 2000€/kk hommaan.
Talouskaan ei siitä enää kuralle menisi, kun lainat on maksettu ja omaisuutta on kohtuullisesti. Mitähän sitä alkaisi tekemään? Pääsisikö vaikka johonkin kauppaan töihin? Olin pienessä erikoisliikkeessä myyjänä 30 vuotta sitten ennen nykyisiä hommiani.
Voi ap :( Tsemppiä. Itselläkin todella paha olla työni takia. Vihaan sitä ja huomenna taas töihin. En jaksa enää tällaista.
Toki voi kouluttautua uudelleen tms (ja koko ajan tutkin vaihtoehtoja), mutta itselle koulunkäynti on aina ollut todella vaikeaa. En meinaa pärjätä ollenkaan.
Siksi olen jäänyt ns. hanttihommaan, kun älli ei riitä muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minuakin tympii alkava työviikko. Katselin jo äsken työkkärin sivuilta avoimia työpaikkoja. Tekisi mieli vaihtaa tämä 6000€/kk asiantuntijatyö johonkin helpompaan 2000€/kk hommaan.
Talouskaan ei siitä enää kuralle menisi, kun lainat on maksettu ja omaisuutta on kohtuullisesti. Mitähän sitä alkaisi tekemään? Pääsisikö vaikka johonkin kauppaan töihin? Olin pienessä erikoisliikkeessä myyjänä 30 vuotta sitten ennen nykyisiä hommiani.
Ihan vain pikkuhuomiona, että ei se pienempi palkka ole välttis yhtä kuin helppo työ. Kaikessa on puolensa ja puolensa ja osa aloista ja töistä on todella kuormittavia ja raskaita kiitos nyky-yhteiskunnan päätöksien, alan arvostuksen puutteen, mitättömän resurssoinnin jne.jne
T. 3000€/kk ja ihan loppu, ollut jo vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin tympii alkava työviikko. Katselin jo äsken työkkärin sivuilta avoimia työpaikkoja. Tekisi mieli vaihtaa tämä 6000€/kk asiantuntijatyö johonkin helpompaan 2000€/kk hommaan.
Talouskaan ei siitä enää kuralle menisi, kun lainat on maksettu ja omaisuutta on kohtuullisesti. Mitähän sitä alkaisi tekemään? Pääsisikö vaikka johonkin kauppaan töihin? Olin pienessä erikoisliikkeessä myyjänä 30 vuotta sitten ennen nykyisiä hommiani.
Ihan vain pikkuhuomiona, että ei se pienempi palkka ole välttis yhtä kuin helppo työ. Kaikessa on puolensa ja puolensa ja osa aloista ja töistä on todella kuormittavia ja raskaita kiitos nyky-yhteiskunnan päätöksien, alan arvostuksen puutteen, mitättömän resurssoinnin jne.jne
T. 3000€/kk ja ihan loppu, ollut jo vuosia.
Niinpä, monesti se työ josta pienemmän palkan saa on vielä todella itseään toistavaa ja ns suorittamista, siinä ei paljoa sooloilla eikä saa sillä tavalla aivovirikettä, ainakaan hyvällä tavalla. Sen sijaan kuormittuu ja stressaantuu, tympääntyy ja kokee lopulta myös merkityksettömyyttä ja ettei ole sananvaltaa omaan päivittäiseen suoritukseen ja työntekoon/kuvaan. Selviämistä päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen.
T. Varhaiskasvattaja
Töissä koko ajan sellainen näkymätön ja raskas suruhuntu päällä, teet ja suoritat työsi ja yrität olla niin ettei kukaan huomaisi mitään, mutta samaan aikaan on aivan kuitti olo ja mielessä pyörii kuinka on surullinen, ja loppu. Katselen ihmisten touhuja ja edesottamuksia ja tunnen itseni kuolleeksi, ja niin pohjattoman surulliseksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se epätäydellinen olo on ahdistusta.