Lue keskustelun säännöt.
Ideoita miksi työssäköyvää kumpoania
16.08.2024 |
V....tuttaa työttömän kumppanin laiskottelu kotona, vaikka hoitaa pyykit, perussiivoukset, (kämppä ei kylläkään kiillä ja arvosanaksi 7-) ruuanlaiton, lasten hoidon ja maksaa vielä yli puolet kuluista?
Jotenkin tuntuu,että tuollaisessa tapauksessa joku on saanut marionetin tavoin henkilön toistamaan: "Mee töihin äläkä nuku 10h joka päivä." Tilanne on sios efullisempi tuolle hakijalle kun jos se toinen menisi töihin."
Miksi tyossa tapauksessa se että toinen menee töihin on noin tärkeää että saa jopa pikku raivareita aikaan.
Eikö outoa?
Tiedän että hänellä on kusipäisiä tuttavia, jotka ihan häpeilemättömästi jopa kyselevät että "Miksi Mirja ei mene töihin." Mutta eikö hassua jos tuollaisen kyselyn saa tartutettua johonkin?
Noh ehkä hänellä on noin vahvat yhteiskunnalliset intressit siitä että "Työtä se tehdä pittää, jos ei ole sairaseläkkeellä!"
Kommentit (5)
Jospa kadehtii? Mistä rahasi riittävät? Ehkä ajattelee että rahasi voivat vähetä. Viisasta ajatella tulevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se työtön muka maksaa yli puolet kuluista? En ihan usko.
Toinen asia on elintavat. Miten on sen työttömän itsenä kehittämisen laita, onko fiksuja harrastuksia vai katsotaanko höpösarjaviihdettä päivät ja yöt? Miten on liikunnan ja terveyden laita? Mitä syöt ja ennen kaikkea juot? Paljonko? Voiko sua vielä viedä ihmisten ilmoille?
Meillä mies jäi pois työelämästä yhteisellä päätöksellä, kun oli muka varaa, mutta siihen suostuminen oli hirveä virhe juuri em. syistä. Mies alkoholisoitui ja peikkoutui parissa vuodessa kun ei ollut mitään pakkoa pysytellä yhteiskuntakelpoisena.
Teetkö sitten mitään kodin ulkopuolella? Oletko aina kotona? Pointti varmaan se, että nuo asiat tehtäisiin, vaikka olisit töissä... Ja jos olisit töissä, todennäköisesti talous olisi vakaammalla pohjalla. Kotitöitä tekevät kaikki ja kyse ei ole mistään "meriitistä"... Tyhjensit astianpesukoneen, johon meni 5 minuuttia? Hienoa, haluatko jotain?
Apinarokon ja persuuden sairastuttaman mielen tuotos koko aloitus.
Silloin, kun vaimoni oli työtön, en minä olettanut hänen olevan kotiorja.
Ei, oletin hänen panostavan työnhakuun, minkä tekikin ja sai viimein töitä. Kyllä hän iloitsi ja minä iloitsin hänen onnellisuudesta.
Ensimmäisenä työaamuna salaa nousin aikaisin ylös. Käytin koiraa pissalla jotta ei mölise. Sitten keitin kahvit ja leivoin pikkupizzat kylkeen.
Olisin tehnyt muffinsseja, mutta kun en osaa.
Sen jälkeen kutsuin aamupalalle. Kysyin, että jännittääkö? Tokihan aina eka aamu uudessa työssä vähän jännittää.
Mutta hyvin kaikki meni.
>simiti<
Ite antaisin muijan maata kotona, jos hoitaa kaikka nuo ap:n listaamat asiat. Kehottaisin kuitenkin ihan eläkekertymän tähden harkitsemaan asiaa tarkkaan tai mitä jos meille tulee kahdenkymmenen vuoden päästä ero?