Miten ihmiset toipuvat niin nopeasti erosta tai

Jopa puolison kuolemasta? Ja siis mielestäni vain hyvä asia, mutta itse en ole kyennyt. Minulla oli traumaattinen ero kaksi vuotta sitten ja ajatus uudesta suhteesta tuntuu kauhealta. En vaan kykene, tuskin enää koskaan. Minulla siis isot lapset jo eivätkä he ole esteenä tapailuille. Kävin yksillä treffeillä ja lähdin miltei heti kotiin.  Ajatus siitä, että alkaa kaiken alusta ei vaan kiinnosta. Kaikki ne pelit ja stressi mitä suhteen alussa on, ei kiitos. En halunnut tätä tilannetta ja olen tässä vastentahtoisesti. Eräs työkaveri jäi leskeksi äkillisesti pari vuotta sitten. Pitkä liitto ja alaikäinen lapsi. Hän seurustelee jo vakavasti, vaikka itsestäni tuntuu että tuo hänenkin juttu tapahtui ihan äskettäin. Vaikuttaa aidosti onnelliselta. En pysty ymmärtämään. Miksi minä en pääse eteenpäin..