Miksi pienillä paikkakunnilla kiusataan niin paljon kouluissa?
Kommentit (19)
Yleensä ne kiusaajat on ns paremmista perheistä ja eihän meidän lapsi ole kiusaaja
Pienet ympyrät, juoruilu. Esimerkki tulee vanhemmilta. Voisiko olla, että kaupungeissa asuu koulutetumpia ihmisiä ja ympyrät ovat isommat. Olen itsekin tämän kokenut.
Isoissa kouluissa varsinkin Etelä-Suomessa on niin leppoisa ja kotoinen meininki kouluissa.
Kyllä ainakin Helsingissä kiusataan ja kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin Helsingissä kiusataan ja kovaa.
Helsinki on pienen pieni paikkakunta.
Kouluttamattomat junttivanhemmat, jotka öykkäröidessään opettavat kakarat heti kiusaajiksi. Pahin kiusaamiskoulu, mihin olen törmännyt oli Pirkanmaalla pienen paikkakunnan maalaiskoulu. Johto aivan mätä, eli mitään hyötyä ei ollut viedä asiaa kunnan tasolla eteenpäin.
Ei osata elää, ei ole virikkeitä. Väkivalta on osa kulttuuria
Mitä vanhemmat edellä, sitä pienemmät perässä.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattomat junttivanhemmat, jotka öykkäröidessään opettavat kakarat heti kiusaajiksi. Pahin kiusaamiskoulu, mihin olen törmännyt oli Pirkanmaalla pienen paikkakunnan maalaiskoulu. Johto aivan mätä, eli mitään hyötyä ei ollut viedä asiaa kunnan tasolla eteenpäin.
Olitko kännissä kun törmäsit?
Olisikohan ollut pari vuotta sitten kun jossain lehdessä tuli vastaan kiusaamiskyselyn tulokset kunnittain. Siinä oli siis prosenttiosuudet omasta mielestään kiusatuksi joskus joutuneista oppilaista jokaisen kunnan osalta. Mitään eroa isompien kaupunkien ja pienempien kuntien kohdalla ei käytännössä ollut. Pienempien kuntien määrä on sen verran suuri, että ihan jo senkin vuoksi pienet kunnat olivat kyllä hyvin edustettuina eniten kiusaamista esiintyvien kuntien kohdalla, mutta myös kaikkein vähiten kiusattiin juurikin pienillä paikkakunnilla, joita oli iso nippu kärjessä näinkin päin. Jälleen kerran siis tämäkin asia on ihan ihmisistä kiinni, eikä mistään "pienistä ympyröistä", vaikka kaupunkilaisjunteilla näin on tapana sanoa lähes asiasta kuin asiasta.
Sisäsiittoiset juntit, joiden vanhemmat ovat paikkakunnan silmäätekeviä, ovat tyypillisiä kiusaajia. Pelkureita, jotka on tehty koskemattomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Pienet ympyrät, juoruilu. Esimerkki tulee vanhemmilta. Voisiko olla, että kaupungeissa asuu koulutetumpia ihmisiä ja ympyrät ovat isommat. Olen itsekin tämän kokenut.
Tämä. Kaupungeissa on paljon mahdollisuuksia pitää itsensä vireänä ja viihdytettynä. Ei jää aikaa muiden kyttäämiseen ja kiusaamiseen. Lisäksi kaupungeissa altistutaan jatkuvasti erilaisille elämänvalinnoille, joten ne eivät pelota, eikä erilaisia ihmisiä ole tarvetta eristää kiusaamalla.
No minua kiusattiin pienessä koulussa pienellä paikkakunnalla. Kun vaihdoin koulua isommalle paikkakunnalle, kiusaaminen loppui. Tällainen omakohtainen kokemus.
Kiusataan pienillä paikkakunnilla siksi, kun pitää saada muutama kylähullu kustakin ikäluokasta, jotka sitten lannistettuna jää paikkakunnalle eläteiksi. Ja valtiolta saadaan kuihtuvan kunnan kassaan näin hyvin rahaa. Suomen eldorado ja mielenterveyskriisin syy on tämä kuvio.
Pienemmillä paikkakunnilla ja kouluissa vaikeampaa olla oma itsensä. Kaikkien on pakko olla samanlaisia. Suuremmissa kouluissa se saattaa onnistua,
Muutin lapsena suuren kaupungin keskikokoisesta koulusta pienen paikkakunnan ala-asteelle. Se oli kyläkoulu, missä oli just sellaista mieltä, että meidän kylä, meidän kunta, meidän tavat ja niin edelleen. Pienet piirit, sisäsiittoisuus ja tietämättömyys muusta maailmasta kukoisti siellä. Varsinainen kiusaaminen alkoi yläasteella, aikalailla samoista syistä. Ihmisiä pidettiin outoina jos oli jostain muualta muuttanut eikä vanhemmat olleet edes paikkakuntalaisille, saati jos sattui omaamaan vähän erilaisen tyylin tai vaikka harrastuksen.
Vierailija kirjoitti:
Pienet ympyrät, juoruilu. Esimerkki tulee vanhemmilta. Voisiko olla, että kaupungeissa asuu koulutetumpia ihmisiä ja ympyrät ovat isommat. Olen itsekin tämän kokenut.
Omat havaintoni sekä isoista kaupungeista että maalta: kovimpia kiusaajia ovat olleet korkeasti koulutettujen lapset tai taloudellisesti hyvin pärjääjien lapset. Esim. lasteni ja heidän ikätovereidensa mukaan kaikkein kovimpia kiusaajia yläluokilla oli arkkitehti- ja ekonomivanhempien kaksi lasta. Nämä neitokaiset jaksoivat läpi yläasteen ivailla 'jumpparikavereittensa' kanssa itseään 'huonompaa ainesta' milloin mistäkin syystä. Itselläni on samankaltaisia kokemuksia nimenomaan korkeasti koulutettujen jälkeläisistä. Tietenkin on myös hyviä kokemuksia, mutta valitettavasti sivistys ja hyvät tulot eivät takaa kenellekään inhimillisiä käytöstapoja.
Oppivat sen jo vanhemmiltaan jotka kiusaavat työpaikoilla toisiaan