Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsesi haukkunut sinua?
08.08.2024 |
Tyyliin, että olet maailman huonoin, nolo ja ärsyttävä äiti/isä?
Mun lapset eivät ole ja ajattelen, että tuollainen puhe ei todellakaan ole "normaalia ja kuuluu ikään".
Kommentit (14)
Vaikka kuinka monta kertaa. Täysin normaalia ja kertoo siitä, että lapsella on turvallista olla kun uskaltaa kokeilla rajoja. Olen kuin en olisi kuullutkaan ja sisäisesti joskus naurankin kun toinen on niin kovin tosissaan.
t. uhmaikäisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tyttärellä oli pari vuotta vaikeaa itsensä kanssa teini-iässä, ja kyllä silloin välillä haukkui minua ja isäänsäkin. Ei me sitä niin vakavasti otettu, kun näkihän sen että hän oli hyvin ahdistunut ja oireili sitä. Mun varsinkin oli helppo ymmärtää sitä, koska mun teini-ikä oli ihan supervaikea, ja paljon pidempään niin että koulutkin meni pilalle. Tytär onneksi pääsi siitä nopeammin yli, niin että pääsi ja meni lukioon ja niin jatko-opinnot mahdollistui.
Onhan tuo joskus suutuspäissään esim. tyhmäksi sanonut, kun ei ole saanut tahtoaan läpi. Minusta tuollainen on ihan normaalia. Lapset ovat lapsia ja ilmaisevat tunteitaan eri tavalla kuin aikuiset. Meillä kaikki tunteet ovat sallittuja. Toki joku raja on siinäkin, miten tunteita ilmaistaan. Ketään tai mitään ei saa vahingoittaa ja kiroilun suhteen olen tarkka.
Ei koskaan.
4 lasta, nyt jo aikuisia
Joo. Alkoi ehkä 7 vuotiaana. Poika haukkuu lähinnä idiootiksi, tyhmäksi, läskiksi mulkuksi. On nyt 10.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ja kahdella lapsellani on erittäin hyvät ja lämpimät välit ollut aina. Olen ollut heidän yh siitä asti kun nuorempi oli 3. Ei mitään "isukkiehdokkaita" vain me kolme.
Rakastan lapsiani yli kaiken ja tiedän että he rakastavat ja tarvitsevat minua vaikka pieniä eivät enää olekaan.
Olen saanut kuulla olevani tyhmä ja idiootti ja mitä näitä kaikkia nyt onkaan. On omassa huoneessa heitetty tavaroita suutuspäissään. Tämän kaiken olen katsonut siinä mielessä positiiviseksi että ovat kasvaneet turvallisessa ilmapiirissä missä kaikki tunteet on sallittuja.
Meillä on ollut aina itsestäänselvät rajat joihin he ovat kasvaneet. Ketään ei olla koskaan vahingoitettu, asioista on aina puhuttu avoimesti kotona kuten se, kun tytär jäi kiinni kannabiksen kokeilusta kaverinsa kanssa ja katui ja häpesi kyllä aivan liikaakin. Asia jäi kokeiluun, ja tyttö oppi häpeänsä kautta että tuli mokattua.
Nyt he ovat jo isoja ja tunnen itseni hyvin onnekkaaksi kun minulla on kaksi rakastavaa lasta jotka myös sen osoittavat. Mielestäni normaali lapsi jolla turvalliset rajat voi ja uskaltaa näyttää myös turhatumisensa ja kiukkunsa ja pahan olonsa. Kauheaa jos se tukahdutetaan. Se ei katoa vaan jää sisään ja tulee esiin jollain tavalla myöhemmin pahoinvointina kuten nyt niin yleisesti näemme.
Jos kiukunpuuskat on ylimitoitettuja ja rajuja niin kyllä kai vastuunsa tunteva vanhempi/vanhemmat hakee apua. Silloin lapsella on todella oikeasti jotain pahasti.
No joskus on ollut jotain haukkumista tyhmäksi. Tällöin olen sanonut, että "Lapset perivät älynsä äidiltään, joten mieti sitä sitten". :D. Hiljaista on tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, tytär koska on isänsä tavalla ilkeä ja kateellinen sekä mustasukkainen ihminen. Ei se nyt normaalia olekaan muille kuin heille jotka ovat ilkeitä. En ole esimerkiksi itse omille vanhemmilleni puhunut rumasti eikä ole ollut tarvettakaan. Olemme erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Täältäkin saa usein lukea kuinka teini haukkuu jatkuvasti ja on jotain repiviä riitoja.
No koska se on yleistä. Oletteko vieraantuneita todellisuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo. Alkoi ehkä 7 vuotiaana. Poika haukkuu lähinnä idiootiksi, tyhmäksi, läskiksi mulkuksi. On nyt 10.
Todella asiatonta puhetta lapselta.
Joo. Tytär oli teininä vielä niin hyvä löytämään arat paikat ja iskemään niihin, että toisinaan tuli ihan itku, vaikka yleensä suhtaudun aika stoalaisen viileästi kovaankin kritiikkiin. Oli se hurjaa aikaa, mutta enemmän kuin se ohimenevä mielipaha haukkumisesta, jännitti se ettei vaan lapsen kehitys mene pysyvästi sivuraiteille, ja päädy huonoille teille. Kyllä tuollaisissa kovissa kapina- ja haistakaa pee koko maailma -vaiheissa sellainenkin riski on. Onneksi meni muutamassa vuodessa ohi kuitenkin. Poika, joka on vauvasta asti ollut paljon helpompi temperamentti, ei sitten kokenutkaan minkäänlaista murroiän kriiseilyä ainakaan ulospäin näkyvästi, eikä hän ole koskaan haukkunut minua tai isäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki lapsethan on samanlaisia. Ole onnellinen, että olet saanut helpot lapset.
Ja mieti hieman mitä sanot EPÄNORMAALIKSI.
Sinä olet ainakin normaali kilttien lasten vanhempi eli omahyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Alkoi ehkä 7 vuotiaana. Poika haukkuu lähinnä idiootiksi, tyhmäksi, läskiksi mulkuksi. On nyt 10.
Todella asiatonta puhetta lapselta.
Todella asiatonta puhua noin. Jos joku avautuu omista ongelmistaan kannattaa suhtautua asiallisemmin.
Täältäkin saa usein lukea kuinka teini haukkuu jatkuvasti ja on jotain repiviä riitoja.