Millaiset on taaperoikäisen hoitopaikkamahdollisuudet?

Ei 1v:n paikka ole missään hoidossa. Kyllä ne on niin reppanoita vaikka olis vain pph:lla. Itse ole ollut töissä päiväkodissa ja ryhmiksessä, niin kyllä alle vuoden ikäiset ja juuri vuoden täyttäneet ovat siellä aivan väärässä paikassa.



Jos vain mahdollista niin hoida ihmeessä kotona 2v on jo ihan eriasia viedä hoitoon, vaikka pieni sekin vielä on.



Hoitopäivän jälkeen ei sille omalle pienelle jää aikaa, sillä on mentävä nukkumaan, hoidettava muita kodinasioita ja aikaa on vain muutama tunti verraten siihen, että pitkin päivää voit aina tehdä jonkin jutun ja olla lapsen kans.

Olisi kiva kuulla kokemuksia siitä, kun taaperoikäinen on /on ollut hoidossa.

eikä mikään taapero.



Lapsen pitäisi osata puhua kunnolla ja kävellä tukevasti ennen kuin menee hoitoon.

On tosin vain neljä päivää viikossa, ja saamme myös lomitettua työmme niin, että lapsen päivän pituus hoidossa on harvoin kahdeksaa tuntia, yleensä 6-7.



Lapsi on ihan iloinen, syö, leikkii ja nukkuu ihan normaalisti kotona ja hoidossa. Jää hoitoon hyvillä mielin, ja hymyilee kun tule hakemaan. Aluksi oli iltaisin ihan minussa kiinni. Hoitajat on ammattitaitoisia ja lämpimiä ihmisiä mielestäni.



On isossa pk:ssa ja isossa ryhmässä, ei saatu perhepäivähoitoa, vaikka haettiin. Nyt flunssakauden aikana puolet tarhaporukasta on sairaana.



Olen myös itse aika väsynyt, sillä lapsen hampaiden tulon ja flunssan takia yöt ovat aika rikkonaisia.



Suosittelen lämpimästi osittaista hoitovapaata. Kolmantena vapaapäivänä voi tehdä lapsen kanssa vielä jotain kivaa, nukkua päikkärit, ja valmistaa ruokaa loppuviikon varalle.

1v5kk-, 11kk- ja 1v2kk-ikäisinä.



Esikoinen vietti seitsemän kuukautta ensin isän kanssa hoitovapaalla. Toisten lasten kohdalla isä ei enää suostunut jäämään kotiin, vaikka raha ei asiaa ratkaisutkaan. Esikoinen oli ensimmäiset kaksi vuotta hoidossa neljänä päivänä viikossa viisi tuntia. Toisen lapsen aloittaessa päivähoidon ja esikoisen aloitettua uudelleen, olivat lapset jokapäivä hoidossa noin 30 tuntia viikossa. Kolmannen aloitettua hoidon ja keskimmäisen esikoulun, viettivät he päivähoidossa noin 35 viikkotuntia.



Ainoastaan esikoinen joutui sairastelukierteeseen, joka katkesi viiden kuukauden jälkeen korvien putkitukseen. Kolme talvea sitten sairastimme viisi mahatautia. Kaksi talvea sitten ei tullut yhtään sairaspoissaoloa ja tänä talvena on sairastettu yhtenä päivänä. Mahatauteja ei ole ollut vuoden 2008 jälkeen yhtään. Jos kulunutta kahta talvea ei lasketa, talviin on mahtunut yleensä 1-2 nuhakuumetta.



Meidän päiväkodissa pienten ryhmässä on 12 lasta, kolme vakituista, koulutettua aikuista ja yksi työmarkkinatuella oleva "harjoittelija?". Isojen ryhmässä on 20 lasta ja kolme aikuista.



Meillä ei ole mitään pahaa sanottavaa päivähoidosta tai sen vaikutuksesta lapsiimme. Henkilökunta on ihanaa. Lapsemme ovat kohteliaita ja rauhallisia, jotka tykkäävät leikkiä, laulaa, lukea ja askarella, myös kotioloissa. En näe heissä mitään eroa ystäväni (tuttavapiirissämme ei ole kuin yksi kotiäiti) kotihoidossa oleviin lapsiin kuin se, etteivät lapsemme ole niin arkoja uusia ihmisiä kohtaan ja eivät ole niin tarkkoja omista leluistaan. Mutta luulen, että sekin on vain luonne-ero, eikä liity kotikasvatukseen.



Meillä töihin meno kohdallani ei ollut taloudellinen valinta. En vain kokenut kotielämää tarpeeksi haasteelliseksi, että olisin oikeasti viihtynyt kotioloissa. Kotona ollessani toivoin vain, että tulisi ilta ja lapset nukkuisivat, että saisin tehdä omia juttujani. Olin todella kiukkuinen ja turhautunut. Nyt töissä käydessäni jaksan nauttia kotona lasten kanssa vietetystä ajasta.



Lopuksi vielä, että meillä lapset ovat poissa päivähoidosta joka vuosi kesä-elokuun (3kk). Lisäksi lastenhoito järjestetään joulu-ja talviloma-aikoina niin, ettei heidän tarvitse mennä sijaispäiväkotiin, koska oma, pieni päiväkotimme on kiinni kouluvuoden aikana samat ajat kuin koulut lomailevat. Lapsemme ovat päiväkodissa siis 8 kuukautta vuodessa. Loma-ajoista he viettävät kotona jomman kumman vanhemman kanssa vähintään 3,5 kuukautta.

Meillä lapsi meni hoitoon 1v3kk. Söi itse, muttei kävellyt. Ihan iso päiväkoti, omassa ryhmässä 12 lasta ja 3 hoitajaa, mutta näitä ryhmiä oli päiväkodissa 3 ja käytännössä aamulla ja iltapäivällä ryhmiä yhdisteltiin ja hoitajina saattoivat olla ketkä hyvänsä yhdeksästä aikuisesta, eli paikalla ei välttämättä ollut yhtään oman ryhmän aikuista. Ja hoitajissa oli paljon vaihtuvuutta äitiyslomien ja eläkkeelle jäämisten vuoksi, niin että ekan puolen vuoden aikana omasta ryhmästä vaihtuivat kaikki aikuiset.



Tästä voisi siis ajatella, että ihan kauea yhtälö ja turvaton olo lapsella, mutta ei! Ennemminkin homma meni niin päin, että iltapäivällä lasta hakiessa lapsi ei olisi millään halunnut lähteä kotiin, vaan kantoi äidin eteen leluja, joilla oisi pitänyt jatkaa leikkimistä.



Nyt lapsi on 1v8kk ja olemme juuri muuttaneet ja päiväkoti vaihtunut. Samantyylinen tilanne, paitsi nyt on pienempi päiväkoti ja aamulla ja iltapäivällä yhdistellään eri ikäiset keskenään, kun aiemmassa päiväkodissa yhdisteltiin pelkästään nämä alle 3v ryhmät. Uudet tilat, uudet kaverit ja uudet aikuiset. Silti lapsi aamulla yleensä vilkuttaa iloisesti kun hänet sinne jättää. Hoitajatkin ovat sanoneet, että lapsemme on heille helppo tapaus hoidettavaksi, kun viihtyy niin hienosti.