En voimaantunut Asperger-diagnoosista...
.. aikuisella iällä. Päinvastoin. Ei veronmaksajia ja työssäkäyviä kertakaikkiaan kiinnosta minun ihan oikeat rajoitteet jotka todellakin tulisi ilmi mm siellä "Lidlin kassalla"- sitä kun ihan kuka vaan kykenee kuulemma tekemään ahdistumatta. On muutakin, migreeni noin 15 päivää kuusta niin että näkö lähtee ja oksennan. "mene lääkäriin".. oon varmaan käynytkin. Yksityiselle ei varaa.
Nyt näitä muita AS-diagnoosin saaneita ketuttaa kun menen myöntämään että tämä ei ole mikään etu, ihan oikea vammaisuus kyseessä. En saa unta millään ennen aamu kahta, kaikki kokeiltu. Saan paniikkikohtauksia joihin ei mielellään anneta enää rauhoittavia, linja on muuttunut. Ja kyllä käytän sanaa Asperger, sama lukee papereissa joten aivan sama.
Sama, diagnoosin saamisesta asti olen kokenut itseni jollain tasolla kehitysvammaiseksi. En uskalla puhua asiasta sukulaisille ja joillekin tutuille heidän asenteen takia.