Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia, että 13v on kiinnostunut aseista?
06.08.2024 |
Ei ole muuten millään tavoin väkivaltainen tms, vaan enemmänkin rauhallinen ja kiltti. Eikä käytöksessä ole mitään muuta huolestuttavaa. Tämä äkillinen kiinnostus aseisiin nyt vaan vähän mietityttää.
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei
Perustelut, miksi ei?
Ne hiljaiset ja kiltit ovat kaikista vaarallisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko normaalia että aikuinen tällaista kysyy .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vie se radalle ampumaan. Liittykää vaikka molemmat johonkin seuraan ja saatte kivan yhteisen harrastuksen.
Tässä perheessä kaikki harrastaa tavalla tai toisella aseita. Elikkäs metsästys ja tarkkuusammunta. Ei se kiinnostus aseisiin tarkoita kiinnostusta väkivaltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä ei kannata tuommoisia kysellä, kuten vastauksista huomaat.
Vierailija kirjoitti:
On, itse kiinnostuin niin pienenä etten edes muista. Eka oma ase 15 vuotiaana, sitä ennen harjoittelin sukulaisten aseilla.
Meidän lapsi peri kiinnostuksensa isältään jo hyvin pienenä ja harrastaa nyt metsästystä, yms isänsä kanssa.
Kyllä yhtäkkinen kiinnostuminen on vaarallista varsinkin jos lapsi ei ole ns näkyvä persoona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, itse kiinnostuin niin pienenä etten edes muista. Eka oma ase 15 vuotiaana, sitä ennen harjoittelin sukulaisten aseilla.
Meidän lapsi peri kiinnostuksensa isältään jo hyvin pienenä ja harrastaa nyt metsästystä, yms isänsä kanssa.
Kyllä yhtäkkinen kiinnostuminen on vaarallista varsinkin jos lapsi ei ole ns näkyvä persoona.
Onko lapselta koskaan kysytty?
Onhan kiinnostusta saattanut olla jo pitkään, mutta nyt on ottanut asian puheeksi. Milloin katsotaan, että kiinnostuksen kohteesta saa kertoa, jotta se ei ole liian yhtäkkistä?
Miksi oma lapsi ei ole näkyvä persoona?
Määrittele mikä on "normaalia".
Itse kiinnostuin aseista myös hyvin nuorena. Nyt olen aktiivinen urheiluampuja, asekeräilijä ja metsästyskorttikin löytyy. Nuhteeton rekisteri, ylempi korkeakoulututkinto, vaimo ja aikuisia lapsia, seesteinen avioliitto, OKT eikä senttiäkään velkaa, eläke jo häämöttää. Pitäisin siis itseäni aika kelvollisena kansalaisena ja kohtuullisen mallikelpoisen elämän eläneenä. Eli jos kiinnostus aseisiin on "epänormaalia" niin olkoon se sitten pikku perversioni - ei se tunnu omaa eikä läheisten elämää pilaavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aseet tulisi kieltää
Jos aseet kiellettäisiin niin kuinka ampuisit kotiisi tunkeutujan? Täysin absurdi idea
Pistooli ei ole ase vaan työkalu, jolla pidetään Englannin kuningas poissa kotoasi
pelannut vain liikaa counterstrikea
Itse aloin ampua serkkuni ilmakiväärillä 12-vuotiaana maaliin. Ikävä kyllä siihen aikaan tytöt eivät saaneet omaa ilmakivääriä ja siksi piti roikkua serkun mukana. Ihan kotikylämme ampumaradalla ammuimme ja sitä ei pidetty mitenkään omituisena 1970-luvulla maaseudulla.
Otin sitten aikuisena vahingon takaisin ja aloin harrastaa urheiluampumista heti kun oli siihen varaa. En kyllä teininä enkä muulloinkaan ole miettinyt mitään sellaista, että lähtisin ampumaan eläviä olentoja. Minua lajissa viehättää se kilpailu itseäni vastaan. Ampuessa pitää pystyä rauhoittamaan itsensä ja kontrolloida hengitystä, jotta tulisi paras suoritus. Teen hengitysharjoituksia kotonani ihan ilman asettakin ja ne auttavat ihan oikeasti stressin uhatessa.
Jos on kiinnostunut piipun suutuntumasta
Ammuin lapsena omatekoisella jousipyssyllä. Siihen aikaan lapsille annettiin lastenpuukot vuolemista varten, ettei vie salaa aikuisten puukkoja. Menihän se aika ampuessa itse vuoltuja nuolia milloin mihinkin maaliin. Ei niiden kärkiä saanut niin teräviksi, että ne olisivat jääneet esimerkiksi puuhun kiinni.
On, itse kiinnostuin niin pienenä etten edes muista. Eka oma ase 15 vuotiaana, sitä ennen harjoittelin sukulaisten aseilla.