Kuvailkaa minkälaiselta tuntuu, kun olette rakastunut onnettomasti`?

Tuntee itsensä hylkiöksi, kun toinen ei vastaa tunteisiin.

Koko ajan on kaipuu hänen luokseen, mikä tuntuu pienenä ahdistavana tunteena rintakehässä ja alakuloisuutena. Minne tahansa menenkin, mietin millaista olisi olla siinä kyseisessä paikassa hänen kanssaan. 

Ihan jotain niin hirveää että en osaa sitä (enää?) sanoin edes kuvata. Olisinko koskaan osannutkaan. Rakastunut onnettomasti = mitä se nyt sitten on tuli mieleeni yhtäkkiä? Onko se joku yksipuolinen rakkaussuhde vai miksi on onnettomasti rakastunut? Onneton rakkaus voi johtaa ihan fyysiseen sairaustilaan ja mahdollisesti voi jopa kuihtua pois vaikka tuskin tämä on missään sairausluokituksessa. Pitäisi sairausluokitella nykyaikana kun ihmissuhteet ovat sellaisia että ne aiheuttavat ties mitä kamalia tunteita ihmisille ja tuhoavat koko elämän - myös seksielämän. Onnellinen rakkaus taitaa puolestaan olla terveydelle hyväksi, luo elinvoimaa, hyvinvoivia perheenjäseniäkin ja onnellista elämää.

Jos onnettoman rakkauden tunne ei poistu vaan kestää vuosia niin lopulta se taitaa muuttua henkilön ikään kuin normaaliksi olotilaksi ja -muodoksi. Ihan hirveetä! Ja miten se sitten puolestaan vaikuttaa persoonallisuuteen ja mielenterveyteen?

Meidän tapauksessamme oli niin hirveät sotkut jotka menivät vain pahemmiksi ja johtivat siihen että molemmat menimme omille teillemme. Sitten on kait yritetty elää elämää - ainakin minä etsien uutta partneria - mutta tämä suhde päässäni kummitellen jota ei oltu edes asianmukaisesti lopetettu. Ja näköjään mahdollisesti partnerinikin samoin jonkun muun kanssa minua ajatellen (en tiedä, ei ole sanoin tätä sanonut). Mutta olemmeko sitten kumminkin eläneet toisemme päissä eli oltu onnettomasti rakastuneita - kumpikin tahoillamme? Juttu ei ole vieläkään päättynyt. Nähtäväksi jää onko se kuolema tai joku inhottava muistisairaus joka panee koko homman lopulta purkkiin ja kannen päälle.