Oletteko korkeammin koulutettuja kuin miehenne?

Ja tienaan puolet enemmän kuin mieheni.

En voisi ikinä olla miehen kanssa joka tienaisi enemmän kuin minä.

hyvä näin. Pidän nimittäin siitä, että mies on raavas duunari ;)

hyvä näin. Pidän nimittäin siitä, että mies on raavas duunari ;)

pidä siitä, että mies on duunari ja osaa tehdä käsillään kaikkea :) Se on kunnon mies, eikä mikää kirjaviisaus kiinnosta.

Ap

Mieheni on sekä "kirjaviisas" että käsistään kätevä - aika ihannekombinaatio :)

mieheni mutta se on ihan ok. Ollaan ihan eri alalla.

olen vain hieman korkeammmin koulutettu, palkka kuitenkin lähes sama.

mutta mieheni ansaitsee yli satatuhatta euroa vuodessa enemmän kuin minä

Duunarimies pitää sisäisen puumanaisen loitolla! ;D

Tienataan suunnilleen samat.

En osaisi varmaan olla miehen kanssa joka olisi minua korkeammin koulutettu. Tai en ole koskaan kokeillut. :)

mutta miehen palkka on puolet parempi kuin omani.

Mulla on ollut poikaystävinä kaiken maailman professoritkin, mutta tasavertaisina olen itseni tuntenut. Professori kerran sanoi, että häneltä meni kauan tajuta kenen kanssa on oikein tekemisissä...oli raivona kun mulle ei löytynyt töitä...



Nyt mulla on kaikista paras mies. Fiksu, mt-ongelmainen, monen lapsen isä...ja sen ongelma on koulutuksen puute, eli sen peruskoulun käyntikin on ollut mitä on...en tiedä mitä tästä kaikesta ajattelisin, mutta se on ihana...hyvännäköinen, ja mua huomattavasti nuorempi...elämä on kummallista...

+ ammatillisen opettajankoulutuksen ylempänä :)

Mies on DI eli korkea koulutus hänelläkin. Itse olen tohtori ja kaksi maisterin tutkintoa myös.

Avioliittomarkkinoillakin olisi ollut helpompaa.

Mutta mulla jo isovanhemmat korkeastikoulutettuja.

Mieheni on sekä "kirjaviisas" että käsistään kätevä - aika ihannekombinaatio :)

Sama täällä. :)

Olemme molemmat suorittaneet ylemman korkeakoulututkinnon, mutta minun koulutukseni on kattavampi ja laajuudeltaan suurempi.



Mutta mutta. Mies tienaa enemmän. Minä työskentelen julkisella sektorilla, eikä siellä kamalasti etuuksia tunneta. Etuutena saan kunnan kustantamana 20 kulttuuriseteliä vuodessa. Mies neljä täysin kustannettua virkistysiltamaa kera seuralaisen sekä täysin ilmaisen jäsenyyden M&M:ään (sali+tunnit), ruokaedun, täyden puhelinedun, ylitöistä saa maksetaan ym.



Kaiken tämän tosin tiedostin jo silloin, kun kouluttauduin. Mitään katkeruutta en asiasta tunne. Kyse on omasta alavalinnastani. Olisin voinut valita toisinkin.

Olen korkeammin koulutettu, mutta asia on mulle aika yhdentekevä, ei haittaisi jos tilanne olisi toisin päin. Ja tienaan vähän enemmän kuin mieheni.

eli kumpikin on suorittanut maisterin tutkinnon. Mieheni tienaa kaksi kertaa sen minkä minä, mutta verotus hoitaa, että käteen jää suurin piirtein yhtä paljon kummallakin. MUTTA en ikinä voisi olla itseäni kouluttamattomamman miehen kanssa. Äly korreloi mielestäni koulutuksen kanssa. En tunne yhtään oikeasti viisasta duunaria.

mutta mieheni tienaa tuplasti sen mitä mä. On edennyt hienosti urallaan, kun taas mä jökitän pienipalkkaisessa hommassa. Alamme on aivan eri, koulutus sen verran sovellettavissa, että siitä voi päätyä melkein mihin vain (Restonomi AMK, matkailun koulutusohjelma)

Mutta se ei kyllä vaikuta mihinkään. Mulla on filosofian maisterin paperit, mieheni on käynyt peruskoulun. Nyt viljellään maata miehen kotitilalla ja kaikki tulot (ja sen puoleen menotkin) ovat tasan yhteisiä. Ja onnellisia ollaan:) Lähdin lukion jälkeen kieliä lukemaan, koska olin niissä hyvä. Huomasin kuitenkin jossakin vaiheessa, että opettajan tai kääntäjän työ ei oo mua varten. Oon kuitenkin iloinen siitä, että suoritin opintoni loppuun saakka, koska haluan tehdä aloittamani asiat aina loppuun saakka.