Lehmänmaito alle puolivuotiaana lisää huomattavasti diabeetesriskiä

tätsimetystä 6 kk, maitovalmisteita vasta yli vuoden ikäiselle.



Ja millä tuloksella? Arvanette varmaan.



-t. diabeetikon äiti

tätsimetystä 6 kk, maitovalmisteita vasta yli vuoden ikäiselle.

Ja millä tuloksella? Arvanette varmaan.

-t. diabeetikon äiti

kuin vasta yli vuodenikäiselle. Lapselle puhkesi DM 1 6- vuotiaana.

mulle tää vaan osoittaa sen, että kyllä se diabeteksen puhkeaminen johtuu jostain muusta.

eikös tää lehmänmaito teoria kumottu jo vuosia sitten? Eihän diabetekselle ole vieläkään löytynyt syytä.

Diabeettes tarvitsee monta eri tekijää puhjetakseen. Lähiomaisten diabeettes lisää sairastumisriskiä.



Dipp-tutkimuksessa on nyt todettu maitotuotteilla olevan osuutensa lasten diabeetteksen puhkeamiseen. Hoitaja sanoi, että vielä ei kuitenkaan ole yleisiä ravitsemus-suosituksia muutettu. Synnytysosastoilla on alettu korvaamaan muilla korvikkeilla lm-korvikkeet.



Esim. miehelläni joka on saanut tankista suoraan maitoa on puhjennut 1-tyypin diabeettes vaikean stressin jälkitilaksi. Huvittava yhteensattuma tutkitun tiedon tueksi. Syntynyt ennen 80-lukua.

Minusta tosi merkittävää tutkimustietoa.

(joita ei täysin tiedetä, ja joita pitkälti arvaillaan)... Mutta kuten ap kirjoitti, lehmänmaito LISÄÄ RISKIÄ sairastua. Ja näitä on siis tutkittu kaksoissokkoaltistuksella, eli on ollut verrokkiryhmiä joista toinen on saanut tavallista korviketta, ja toinen jotain tyyliin aminohappopohjaista korviketta. Näiden ryhmien välillä on sitä eroa sitten tullut.

Mutta siis kyllähän meissä suomalaisissa on joku muukin syy miksi meillä lapset niin paljon sairastuu. Kun mennään rajan yli vaikka venäjälle, luvut on paljon pienempiä. Ja eiköhän sielläkin sitä lehmänmaitoa vauvoille anneta...

mulle tää vaan osoittaa sen, että kyllä se diabeteksen puhkeaminen johtuu jostain muusta.

riskitekijää KAIKKI YHDESSÄ:

- geneettinen alttius, joka on 20% suomalaisista

- entero-virus tartunta

- varhainen lehmänmaitoaltistus (= korviketta vauvana esim.



Enteron saa melkein jokainen, harva tietää geneettistä alttiutta joten ainoa kait mihin voi jotenkin yrittää vaikuttaa on tuo imetys, vaikka eihän sekään välttämättä onnistu vaikka päällään seisoisi!

hyvä syy imettää!

melkein vuoden. Oli vähään tyytyväinen ja aloitti kiinteätkin siihen maailman aikaan katsottuna todella myöhään. Poikansa oli nälkäisempi ja söi enemmän kiinteitä, tytär pärjäsi pitkälti rintamaidolla.



Todettiin DM 1 neljävuotiaana!!!



Teki kaksi sarjaa lapsia, kahdelle miehelle ja tästä toisesta sarjasta on myös lapsi sairastunut! Lisäksi ensimmäisen serkulla todettiin DM lapsena.



Mieheni sairastui 33 -vuotiaana I -tyyppiin. Todella harvinaista, mutta totta. Oli shokki koko perheelle.



Eli geneettinen alttius on oltava. Tamperelainen tutkimus jo osoittaa, että jokin virus aiheuttaa.

taudin laukeamisen, jos se alttius on.



Mieskin oli ollut sairaana ennen taudin puhkeamista.

Autoimmuunitauti, tyyppi I diabetes mellitus puhkeaa yleensä lapsuudessa, mutta voi esiintyä myös keski-ikäisillä.



Tyyppi I diabeteksessa insuliinia tuottavat haiman beeta-solut tuhoutuvat hitaasti. Taudin puhkeamiseen voi mennä monta vuotta. Autoimmuuniprosessissa muodostuu vasta-aineita, joita voidaan määrittää verestä.

Diabeteksessa ja muissa sokeriaineenvaihdunnan häiriöissä perustutkimuksena on "veren sokerin" eli veren tai plasman glukoosin määritys. Glukoosi eli rypälesokeri on keskeinen ihmisen energia-aineenvaihdunnan aine. Kun puhutaan "verensokerista", tarkoitetaan veren glukoosia. Diabeteksessa sen määrä suurenee veressä.



Silloin kun tarvitaan tarkempaa tietoa sokeriaineenvaihdunnasta, tehdään sokerirasitus- eli glukoosirasituskoe. Diabeteksen hoidon onnistumista eli hoitotasapainoa arvioidaan omalla tutkimuksellaan, glykoituneella hemoglobiini A1c-tutkimuksella. Vaikean termin sijasta puhutaan usein sokerihemoglobiinista tai diabeteksen pitkänajan kokeesta.



Kun potilaalla todetaan diabetes, usein edellisten lisäksi tehdään tutkimuksia, joilla selvitetään diabeteksen syitä ja mikä diabetestyyppi on kyseessä. Sokeriaineenvaihduntaa säätelevää insuliinia tuotetaan haimassa olevissa solusaarekkeissa. Veren C-peptidi-tutkimuksella (fS-C-Pept) saadaan tietoa haiman saarekesolujen kyvystä tuottaa insuliinia. C-peptidi on saarekesolujen tuottama esihormoni, josta muodostuu insuliini sen erittyessä verenkiertoon. C-peptidin määrä veressä on pienentynyt, jos insuliinin tuotanto on häiriintynyt.



Veren glutamaattidekarboksylaasi-vasta-aineiden (S-GadAb) määrityksellä saadaan tietoa insuliinin puutteen syistä. Vasta-aineiden olemassaolo viittaa siihen, että haiman saarekesoluissa on käynnissä niin sanottu autoimmuunitulehdus (ks. Autoimmuunisairaudet «»1), joka johtaa insuliinia tuottavien saarekesolujen asteittaiseen tuhoutumiseen.



Duodecim

kaikki me ei olla lypsylehmiä.

Enteron saa melkein jokainen, harva tietää geneettistä alttiutta joten ainoa kait mihin voi jotenkin yrittää vaikuttaa on tuo imetys, vaikka eihän sekään välttämättä onnistu vaikka päällään seisoisi!

Tays:ssa käytiin puoli vuotta sitten ainakin kysymässä jokaiselta synnyttäneeltä äidiltä, että haluavatko he selvittää tuon alttiuden ja mahdollisesti osallistua tuohon tutkimukseen. Sen alttiuden selvittämisen jälkeen sai siis päättää, haluaako osallistua tutkimukseen, jos alttius siis löytyy.

Meillä ei löytynyt!

Vaan minkäs teet kun oma maito ei riitä :(

kaikki me ei olla lypsylehmiä.

Eikä noita aminohappopohjaisia raaski ihan tuosta vain ostaa. Me jouduttiin maitoallergian vuoksi juomaan pitkälle käsiteltyä lehmänmaitopohjaista korviketta, joka tuli maksamaan ennen kela-korvauksia noin 350-400€ kuussa. Aminohappopohjaiset lienee vielä kalliimpia.

Ja nyt joku kirjoittaa, että mittaanko rahassa lapseni arvon... Vastaus on ei, mutta kyllä tuollainen maksaminen v*tutti silti, vaikka sitä sairauteen joutuikin ostamaan. Saati sitten varmuuden vuoksi, jos vaikka kävisi niin onnellisesti, ettei puhkeisi diabetes.

Hemmetin hemmetti.