Miksi jotkut luulevat, että sote -alan ihmiset ovat työssä auttamisen halusta?
Ihan normaaleja ammattejahan ne lääkärit, hoitajat, sossut, psykologit jne tekevät.
Kommentit (44)
Kyllä aika iso osa on ja suurimmalla osalla ihmisistä toisen auttaminen tuo jonkinlaista mielihyvää tai tyydytystä.
Eri motivaattoreita on mutta auttamisen halu on monilla taustalla yksi syy.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä aika iso osa on ja suurimmalla osalla ihmisistä toisen auttaminen tuo jonkinlaista mielihyvää tai tyydytystä.
Eri motivaattoreita on mutta auttamisen halu on monilla taustalla yksi syy.
Miksi olisi? Työllisyys on hyvä, palkatkin jotenkin kohtuullisia. Ihan hyviä ammatinvalintaperusteita ovat.
Enpä usko että kukaan lähtisi opiskelemaan hoitoalaa ilman että taustalla on oikeasti kiinnostus kyseistä alaa ja auttamista kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi se joillekin olla ns. kutsumus.
Mitä se kutsumus auttaa jos hoivakoti tai esim. terveyskeskus suljetaan tai hva ei palkkaa lääkäreitä tai hoitajia tai heille ei siitä makseta? Kenellä tahansa voi olla kutsumus auttaa läheisiään ei siihen vaadita lääkärin tai hoitajan koulutusta.
Siel on pikkuhitlereitä pilvin pimein duunisssa, varmaan nauttivat muiden ahdingoista.
Ihan väärä ala, jos ei ole auttamishaluinen ihminen.
Työstä saa aina enemmän irti ja siinä jaksaakin paremmin, jos se antaa muutakin kuin rahaa.
Jonkin aikaa voi tehdä jotain itselleen pakkopullalta maistuvaa työtä, mutta kyllä sellainen ajan mittaan käy raskaaksi ja kuluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä aika iso osa on ja suurimmalla osalla ihmisistä toisen auttaminen tuo jonkinlaista mielihyvää tai tyydytystä.
Eri motivaattoreita on mutta auttamisen halu on monilla taustalla yksi syy.
Miksi olisi? Työllisyys on hyvä, palkatkin jotenkin kohtuullisia. Ihan hyviä ammatinvalintaperusteita ovat.
Ei, ei. Älä pliis mene leikkimään ihmisten terveydellä jos ihmiset ei kiinnosta.
Jaahas, onko tämä nyt taaas se hoitajia vihaava hoitajahullu...
Täys vikapää siis.
Olen ymmärtänyt, että lääkäreillä usein on tieteellinen kiinnostus vaivoihin ja niiden parantamiseen. Myös sosiaalityöntekijöillä voi olla iso kiinnostus ilmiöitä kohtaan. Ne yksittäiset ihmiset eivät ole tärkeitä.
Mä ajattelin pitkään, et opiskelin lähihoitajaks koska halusin vaikuttaa asioihin ja pitkäjänteisyys ei riittäny pidemmälle. Hoitajana pystyn vaikuttaa ees yksittäisten ihmisten elämään positiivisesti ja kehittämään meidän kotihoidon tiimissä hoitoa positiivisempaan suuntaan. Kuitenki ku aloin opiskelemaan sairaanhoitajaks ja jäin opintovapaalle tajusin, et kyllä mullakin on se auttamisen halu, koska päivät tuntu tyhjältä. Ei ollu enää niitä pieniä asioita elämässä jolla sai toisen ihmisen hymyilemään. Hoivatyössä sitä on päivittäin ja tuntee tekevänsä jotain oikein elämässään kun auttaa toisia.
Vierailija kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että lääkäreillä usein on tieteellinen kiinnostus vaivoihin ja niiden parantamiseen. Myös sosiaalityöntekijöillä voi olla iso kiinnostus ilmiöitä kohtaan. Ne yksittäiset ihmiset eivät ole tärkeitä.
Ja sen huomaa. Harvalla lääkärillä on nykyään tavoitteena saada ihmisen toimintakyky ja elämänlaatu hyvälle tasolle. Tärkeintä on noudattaa jotain yleistä ohjeistusta, ei kohdata ihmistä yksilönä.
Enpähän itse ole koskaan tavannut ketään lähihoitajaa ylempänä olevaa joka ei olis kutsumusammatissaan.
Jaa ei kun oli yhden kerran tutkimuspuolelle haluava lääkärialokas terveyskeskuksessa tuuraajana, on kuulemma pakollinen harjoittelujakso heille.
Vierailija kirjoitti:
Ihan väärä ala, jos ei ole auttamishaluinen ihminen.
Liika auttamishalu hoitoalalla on huono juttu. Monesti on ihmiselle luontaisempaa ja helpompaa auttaa, vaikka monissa tilanteissa pitäis enemmänkin kannustaa ja ohjata toista tekemään itse. Hyvä hoitaja antaa asiakkaan/potilaan suoriutua mahdollisimman paljon itsenäisesti, sitä on kuntouttava työote ja pidemmälle tähtäimellä se auttaa ihmistä enemmän kun liiallinen auttaminen
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko että kukaan lähtisi opiskelemaan hoitoalaa ilman että taustalla on oikeasti kiinnostus kyseistä alaa ja auttamista kohtaan.
No näinhän se on ihan kaikissa ammateissa. Lähdin opiskelemaan tekniikkaa koska olen siitä kiinnostunut, mutta ei insinöörin hommia nimitetä kutsumukseksi edes läpällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan väärä ala, jos ei ole auttamishaluinen ihminen.
Liika auttamishalu hoitoalalla on huono juttu. Monesti on ihmiselle luontaisempaa ja helpompaa auttaa, vaikka monissa tilanteissa pitäis enemmänkin kannustaa ja ohjata toista tekemään itse. Hyvä hoitaja antaa asiakkaan/potilaan suoriutua mahdollisimman paljon itsenäisesti, sitä on kuntouttava työote ja pidemmälle tähtäimellä se auttaa ihmistä enemmän kun liiallinen auttaminen
Mutta eihän tuo sulje pois auttamishalua. Silloin puhutaan enemmän palvelemisesta, jos haluaa tehdä kaiken toisen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko että kukaan lähtisi opiskelemaan hoitoalaa ilman että taustalla on oikeasti kiinnostus kyseistä alaa ja auttamista kohtaan.
No näinhän se on ihan kaikissa ammateissa. Lähdin opiskelemaan tekniikkaa koska olen siitä kiinnostunut, mutta ei insinöörin hommia nimitetä kutsumukseksi edes läpällä.
Miksei teknillinen ala voisi olla jonkun kutsumus?
Koska nuo työt on liian rankkoja henkisesti jos ei kiinnosta kuin palkka, ja jos vaan palkka kiinnostaa niin parempaa saa monilla muilla aloilla ilman henkistä kuormaa.
Alanvalintaan ei yleisesti ole ihmisillä yhtä syytä vaan nippu erilaisia syitä.
Kyllä yksi vaikuttava tekijä ihan valtaosalla on se kokemus minkä saa muiden ihmisten auttamisesta.
Voi se joillekin olla ns. kutsumus.