Lue keskustelun säännöt.
Usko ja uskonnot - henkilökohtaista tilitystä
25.07.2024 |
Olen iloinnut nuorena siitä, että rippileirillä löysin Jumalan. Sittemmin into on laantunut, isosena olin seuraavana kesänä ja osallistuin joihinkin seurakunnan tapahtumiin. Yliopistoelämä kuitenkin muutti ajatukseni, tai antoi kyvyn analysoida uskoani, henkisiä voimavarojani, aloin tarkastella yhteiskuntaa muutenkin kuin uskonnon kautta.
En kuulu enää mihinkään kirkkoon. Mielestäni uskonto on yksilölle henkinen tuki ja turva, kun oma käsityskyky tai luottamus huomiseen horjuu liikaa. Se luo myös toivon paremmasta huomisesta. Yhteiskunnalle on aina ollut uskonto hyvä työkalu pitää kansanjoukot aisoissa ja papisto on monesti toiminut uskonnosta riippumatta valtaapitävien puhetorvena, joka tasoittaa kiihkomielet ja kehoittaa rakastamaan esivaltaa ja maan johtajia. Joissain uskonnoissa, mm Islamissa, papisto on kaapannut vallan sheikeiltä ja uskonto on se joka määrittelee miten maassa eletään.
Oma uskonnon kriisini alkoi siitä huomiosta että miksi ihmisiä pelotellaan hevletillä ja saavatanalla? Onko se osa poliitikkojen kahlintaa ja järjestyksenpitoa? Onko kuoleman jälkeistä elämää? Mielestäni on, siinä olemme samaa mieltä. Mielestäni ihminen kiertää elämästä toiseen toisessa ruumiissa. Ei ole taivasta tai helvettiä.
En usko että olemme erityisiä "luojan luomia", me olemme eläimiä eläinten joukossa, nisäkkäitä kädellisten apinoiden haaraa. No, siinä sitä ajatusvirtaa ja paatosta. En halua että kukaan heittää uskonsa minun takiani, uskokoon siihen missä on onnellinen. Uskonnon pakkosyöttö, niin, sehän on ollut tavallaan esivallan palvelemisen palkka kirkolle.
Kommentit (4)
Moni krrpiintyy stanaan ja sen pelossa elämiseen. Syntikonsepti on minusta sairas. Ei ole mitään syntiä - on vain valintoja. Hyviä ja huonoja. Jokaisesta joutuu vastuuseen.
Ajatus siitä, että stana viettelee ja rankaisee, on omituinen.
Kannattaa opiskella vanhaa testamenttia, sieltä puuttuu stana ja Jeesus. Asiat pysyy yksinkertaisempana. Jos Raamattu kiinnostaa. Jumalan luo on yhtä monta tietä kuin meitä on ihmisiä. Ei ole mitään perusteita väittää, että Raamattu olisi ainoa tie!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei huolta, yksikään uskova ei heitä uskoaan tällaisten tekstien takia. Kuulostat ihan vaan tavalliselta ateistilta, mikäs siinä
Oletko koskaan miettinyt että ehkä elämme simulaatiossa, eräänlaisessa pelissä ja siksi synnymme aina uudelleen?
Uskonto ja uskomukset on aina määrännyt miten maassa eletään. Nyt vasta meillä kehitysmaissa on tultu siihen pisteeseen että uskonnon vaikutus on vähentynyt. Mutta nykyäänkin meidänkin eettisen ajattelun pohjalla on kristinusko, joka on muovannut näkemyksemme maailmasta siihen että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja tee toiselle niinkuin haluaisit itsellesi tehtävän..