Lastensuojelun kirjaukset lannistavia ja negatiivisia. Onko kyseessä kulttuuriin liittyvä hapan suhtautuminen elämään? Pitkä teksti!
Olemme lastensuojelun asiakkaita lapsen diagnoosin ja voimavarojeni vähentymisen takia. Diagnoosi on suht tuore ja siihen liittyy paljon viranomaistapaamisia eri tahojen kanssa, paperityötä ja hakemuksia. Itselläni voimavarat ovat olleet pitkään miinuksella kuormituksen takia, ja asioiden järjestelmällinen ja nopea hoitaminen yksin on ollut uuvuttavaa. Olen siis totaali yh joka käy kaikenlisäksi töissä. Työvuorojen ja vapaa-ajan puitteissa olen paahtanut hakemuksia moneen eri suuntaan ja palaveerannut siellä täällä. Autottomana myös välimatkat vievät aikaa. Asiat ovat hoituneet yksi kerrallaan ja tulevaisuus näyttää valoisammalta.
Sain perhetyön yhteenvedon kuukauden työskentelyn päätteeksi ja se oli lannistavaa ja masentavaa luettavaa. En pysty palaamaan tuohon yhteenvetoon yhden lukemisen jälkeen. Monta sivua negatiivista ongelmakeskeistä kirjaamista jossa missään kohdin ei löydetty positiivista mainittavaa elämästämme. Kertomuksen lukeminen antaa kuvan minusta puoliksi kehitysvammaisen ihmisen tasolla olevasta surkimuksesta joka ei ole oikein missään onnistunut.
Missään ei lue, että kuormittavasta tilanteesta huolimatta äiti on yrittänyt parhaansa ilman tukiverkostoa, elättänyt yksin perheen, käyny töissä ja hakeutunut kaiken keskellä vielä korkeakouluun jotta työssäkäynti mahdollistaisi kevyemmän työn esim etätyönä. Lapsella on siisti koti, harrastus jota yksin tuen, on ruokaa ja puhtaat vaatteet, on yhteistä tekemistä, suhteet on lämpimät ja avoimet. Että olen läpikäynyt lapsen kanssa pitkän hoitopolun diagnoosin varmistamiseksi ja kulkenut pitkiä matkoja sairaaloiden ja muiden hoitotahojen välillä.
Tietysti olen epätäydellinen ihminen ja olen avoimesti hakenut apua tullaksesi paremmaksi. Olen ottanut ihan kaiken tarjotun avun vastaan ja tehnyt yhteistyötä. Yhtäkään poikkipuolista sanaa en ole sanonut, ja olen kiittänyt avusta usein. Tästä huolimatta olen törmännyt jatkuvaan epäilyksen alla olemiseen. Ihan kuin minusta haluttaisiin kaivaa jotain salaisuuksia joihin tarttua. En käytä päihteitä tai ole rikollinen tai väkivaltainen. En ole mielisairas. Olen pärjännyt pitkään yksin ja sinnitellyt eteenpäin, onnistunut monessa sellaisessa asiassa mikä olisi kelle tahansa vaikeaa, jopa mahdotonta. Näistä ei mitään mainintaa kuitenkaan ole, ei minkäänlaista tsemppiä tai kannustusta tai tunnustusta.
Ihmetyttää ja surettaa tällainen suhtautumistapa.
Kommentit (31)
Oon tehny noita kirjauksia toisessa yhteydessä, oli ne ehkä mullakin suht negatiivisia kun halusin varmistaa että tulee kaikki mahd ongelmat kirjatuksi ylös, jotta muut ne lukevat tietää niistä.
Älä ota niin raskaasti. Jos sinulla on koiranpentu, niin paperit käyvät oikein mainiosti kuivikkeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Oon tehny noita kirjauksia toisessa yhteydessä, oli ne ehkä mullakin suht negatiivisia kun halusin varmistaa että tulee kaikki mahd ongelmat kirjatuksi ylös, jotta muut ne lukevat tietää niistä.
Sehän kiva. Kai muistit kuitenkin mainita sepustuksessasi myös perheen voimavarat ja löysit hyviä ja hienoja asioita? Vai löitkö lyötyä oikein kunnolla?
Vieraannutettua isää laittavat aivan alta lipan ja mustaavat niin paljon kuin mahdollista noissa "lausunnoissaan".
Niin, se on samankaltainen analyysi kuin lääkärin kirjoittama lääkäritodistuskin. Se ottaa kantaa ongelmiinne, ei teidän vahvuuksiinne. Vai oletatko, että lääkärin papereissa, jossa kuvataan vaikka syöpääsi, otetaan kantaa, että potilaalla on muuten todella hyvä iho.
Ymmärrän sinua niin hyvin! Meillä keskimmäinen lapsi joutui armottoman koulukiusaamisen uhriksi. Kotona lapsi oli oma itsensä, totta kai surullinen usein mutta kuitenkin. Koulussa sulkeutunut ja lopulta kaikille vihainen esiteini-ikäinen.
Emme saaneet kontaktia kiusaajien vanhempiin, ja koulu yritti viimeiseen asti vertaissovittelua yms, ja siellä puhuttiin kaveritaidoista niin kuin lapsi olisi itse osasyyllinen haukkumiseen, ulkopuolelle jättämiseen ja somekiusaamiseensa.
Kun lapsi sitten koulussa uhkasi tap*aa itsensä, koulussa huolestuttiin. Lapsesta tehtiin lasu, ja me olimme yhtäkkiä selittämässä sekä lastensuojelun virkailijoille että koulun henkilökunnalle (olivat palaverissa mukana) kotimme arjesta, käytännöistä, rutiineista, tukiverkoista. Meidän perhetilanteestamme tehtiin ongelma (talon rakentaminen kesken, korona-aikana harrastukset seis ja me emme siis tarpeeksi tehneet perheenä yhdessä asioita).
Minusta, äidistä kaivettiin esille taustaa miten olen parikymppisenä käynyt psykiatrian sairaanhoitajalla puhumassa (olen adoptoitu ja kävin puhumassa myös siitä mutta monesta muusta asiasta myös). Oltiin huolissaan, kun minulla ei ollut omia vanhempia elämässä mukana. Kysyttiin, että enkö voisi luoda suhteita heihin jotta he voisivat olla meillä tukiverkkoina. Pidättelin kyyneleitä kun kerroin, ettei se ollut oma valintani, että adoptiovanhempani ovat etäisiä.
Asiakkuutta ei syntynyt, mutta minäkään en ole pystynyt lukemaan yhteenvetoa kuin kerran. Koulu mainittiin kaksi kertaa, muuten syy lapsemme hyvinvoinnista vieritettiin meille. Vaikka tunnen vastuuni, ymmärrän että en varmasti tehnyt kaikkea mitä olisin voinut, en silti ymmärrä sitä tylyä vastaanottoa ja tylyä tekstiä.
Menetin luottamukseni ihmisiin sillä hetkellä. Koulu ei auttanut kiusattua, kiusaajien vanhemmat eivät tehneet mitään, lastensuojelu löysi meistä vain vikaa. Voin vain toivoa että saan lapseni aikuisikään asti kasvatettua edes jotenkin terveinä. Sitten ehkä voin itse hakea henkistä apua itselleni, jos uskallan.
Monenlaisia lausuntoja eri työtehtävissä tehneenä muistan aina lopuksi nostaa esille ne hyvät asiat. Vaikka niitä olis vaan yks.
Ei vaadi paljoa. Jopa kaikkein kauheimmissa vuorovaikutustilanteissa voi löytää ja nostaa esille jotain positiivista. "Tähän asti vanhemmat ovat.." "Tästä eteenpäin vanhemmat ajattelevat.." "Lapsi tykkää asiasta x.."
Vierailija kirjoitti:
Niin, se on samankaltainen analyysi kuin lääkärin kirjoittama lääkäritodistuskin. Se ottaa kantaa ongelmiinne, ei teidän vahvuuksiinne. Vai oletatko, että lääkärin papereissa, jossa kuvataan vaikka syöpääsi, otetaan kantaa, että potilaalla on muuten todella hyvä iho.
Are you real? Ihan pikkusen hieman eri asia kuin lääkärikäynti. Kaikenlisäksi lääkäri vielä yliopistokoulutettu ihminen, sosiaalihuollossa kirjauksia sepustaa sosionomi tai lähihoitaja. Sielläpä ne sitten jäävät elämään sadaksi vuodeksi tallennettuna.
Vierailija kirjoitti:
Niin, se on samankaltainen analyysi kuin lääkärin kirjoittama lääkäritodistuskin. Se ottaa kantaa ongelmiinne, ei teidän vahvuuksiinne. Vai oletatko, että lääkärin papereissa, jossa kuvataan vaikka syöpääsi, otetaan kantaa, että potilaalla on muuten todella hyvä iho.
Oikeastaan lastensuojelussa pitäisi olla myös voimavara keskeinen aspekti eli kyllä se vähän oudolta kuulostaa jos yhteenvedossa ei yhtään positiivista sanaa löydy . asiakassuunnitelmassa ( vaikkei tässä nyt siitä puhuttu ) pitää ihan lainkin mukaan olla voimavarat/vahvuudet nimettynä.
T. Sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon tehny noita kirjauksia toisessa yhteydessä, oli ne ehkä mullakin suht negatiivisia kun halusin varmistaa että tulee kaikki mahd ongelmat kirjatuksi ylös, jotta muut ne lukevat tietää niistä.
Sehän kiva. Kai muistit kuitenkin mainita sepustuksessasi myös perheen voimavarat ja löysit hyviä ja hienoja asioita? Vai löitkö lyötyä oikein kunnolla?
Ei ollut kyse sosiaalityöstä. Pointtini oli siis se, ettei siihen liittynyt mitään arvotusta puoleltani, en vaan halunnut että joku oleellinen ongelma jäisi huomiotta kirjausten puutteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon tehny noita kirjauksia toisessa yhteydessä, oli ne ehkä mullakin suht negatiivisia kun halusin varmistaa että tulee kaikki mahd ongelmat kirjatuksi ylös, jotta muut ne lukevat tietää niistä.
Sehän kiva. Kai muistit kuitenkin mainita sepustuksessasi myös perheen voimavarat ja löysit hyviä ja hienoja asioita? Vai löitkö lyötyä oikein kunnolla?
Ei ollut kyse sosiaalityöstä. Pointtini oli siis se, ettei siihen liittynyt mitään arvotusta puoleltani, en vaan halunnut että joku oleellinen ongelma jäisi huomiotta kirjausten puutteen vuoksi.
Oikeasti pelkäsit siis oman nahkasi puolesta. Puute kirjauksessa. Kuinkahan paljon tuollaista on että huoli prseessä kirjataan kaikki mahdolliset ongelmat ettei ole syytteessä seuraavista viljaeerikoista? Vaikkei asiakas ole mikään viljaeerika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, se on samankaltainen analyysi kuin lääkärin kirjoittama lääkäritodistuskin. Se ottaa kantaa ongelmiinne, ei teidän vahvuuksiinne. Vai oletatko, että lääkärin papereissa, jossa kuvataan vaikka syöpääsi, otetaan kantaa, että potilaalla on muuten todella hyvä iho.
Oikeastaan lastensuojelussa pitäisi olla myös voimavara keskeinen aspekti eli kyllä se vähän oudolta kuulostaa jos yhteenvedossa ei yhtään positiivista sanaa löydy . asiakassuunnitelmassa ( vaikkei tässä nyt siitä puhuttu ) pitää ihan lainkin mukaan olla voimavarat/vahvuudet nimettynä.
T. Sossu
Pitäisi ja pitäisi muttei todellisuudessa ole. Se on täysin asenteellista. Perheeseen suhtaudutaan aina asenteellisesti kun asiakkuus mainittu edes. Se on todellisuutta. Miksi esität muuta?
Hyvän kirjauksen periaatteissa on että kirjaava ei oleta, pysyy asiassa, ei leimaa tai väritä tekstiä omilla asenteillaan. Tekstin pitää olla sellaista että sen olisi voinut kirjoittaa yhdessä sen/niiden henkilöiden kanssa jota kirjaus koskee. Sisältö pitäisi pystyä jakamaan asiakkaiden kanssa. Näin itse hoitajana pyrin toimimaan joitain poikkeuksia lukuunottamatta. (Esim. psykoottisuus, harhat mitkä eivät liity ap:n kaltaiseen tilanteeseen.)
Vierailija kirjoitti:
Niin, se on samankaltainen analyysi kuin lääkärin kirjoittama lääkäritodistuskin. Se ottaa kantaa ongelmiinne, ei teidän vahvuuksiinne. Vai oletatko, että lääkärin papereissa, jossa kuvataan vaikka syöpääsi, otetaan kantaa, että potilaalla on muuten todella hyvä iho.
Lääkärintodistukset ovat neutraaleja sävyltään. Lasun kirjaukset kauttaaltaan negatiivisia, väritettyjä, spekulatiivisia, jopa täysin vääristeltyjä. Muistan lehtijutun, jossa entinen lasun työntekijä kertoi järkyttyneensä oman lasun yksikkönsä rikollisista toimintatavoista, ja halusi tuoda asian julki.
Mutta ap, muista, että noita kirjauksia ei tehdä sinua varten, vaan sitä varten, että voisitte saada lisää tukea. Siksi niiden pitää todistaa, että avulle on tarve. Paperin ei tarvitse todistaa, tai ylipäänsä kertoa mitään siltä, miten hienosti yrität - ja on suorastaan vahingollista, jos siinä kerrotaan, miten hienosti pärjäät (koska silloinhan ette enää tarvitsisi tukea).
Eli se voi tuntua sinusta masentavalta, mutta oikeasti tämä on teidän oma etu, ja tällainen paperi on teille parempi kuin joku positiivisen kautta kannustavampi olisi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta ap, muista, että noita kirjauksia ei tehdä sinua varten, vaan sitä varten, että voisitte saada lisää tukea. Siksi niiden pitää todistaa, että avulle on tarve. Paperin ei tarvitse todistaa, tai ylipäänsä kertoa mitään siltä, miten hienosti yrität - ja on suorastaan vahingollista, jos siinä kerrotaan, miten hienosti pärjäät (koska silloinhan ette enää tarvitsisi tukea).
Eli se voi tuntua sinusta masentavalta, mutta oikeasti tämä on teidän oma etu, ja tällainen paperi on teille parempi kuin joku positiivisen kautta kannustavampi olisi.
Täysin eri mieltä. Tietenkään ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa että HIENOSTI MENEE vaikka ei mene. Eihän se että mainitsee asioista jotka sujuu, ole avun kieltämistä ja mitätöintiä. Aivan päätön logiikka nyt sulla. On se kumma että positiivisten asioiden esille tuontia vältellään Suomessa oikein vihonviimeiseen asti, ja itketetään äitejä sydämettömään suomalaiseen tyyliin kusipäisillä kirjauksilla. Hyi!
Kaikki viranomaisten tekemät kirjaukset ovat sitä ihmistä mustaavia sekä valheellisia.
Vierailija kirjoitti:
Mutta ap, muista, että noita kirjauksia ei tehdä sinua varten, vaan sitä varten, että voisitte saada lisää tukea. Siksi niiden pitää todistaa, että avulle on tarve. Paperin ei tarvitse todistaa, tai ylipäänsä kertoa mitään siltä, miten hienosti yrität - ja on suorastaan vahingollista, jos siinä kerrotaan, miten hienosti pärjäät (koska silloinhan ette enää tarvitsisi tukea).
Eli se voi tuntua sinusta masentavalta, mutta oikeasti tämä on teidän oma etu, ja tällainen paperi on teille parempi kuin joku positiivisen kautta kannustavampi olisi.
Tuo on sama täysin lapsen (ja perheen) edun vastainen lähes rikollinen toimintatapa jossa lapsesta (tai perheestä) luodaan demonisoitu paperiversio jotta saataisiin tukitoimia. Kouluissa samaa. Hävetkää!
Vierailija kirjoitti:
Nimi sen jo kertoo millaisen tahon kanssa olet tekemisissä ja millä asenteella.
Neuvola=olet neuvottavana
Lastensuojelu=lapsi on suojeltavana perheeltään
Lastensuojelu jo nimenä langettaa epäilyksen varjon jokaisen asiakkaan päälle.
Nimi sen jo kertoo millaisen tahon kanssa olet tekemisissä ja millä asenteella.
Neuvola=olet neuvottavana
Lastensuojelu=lapsi on suojeltavana perheeltään