selittäkää tyhmälle hiilarit!

ihan kuule siitä että keltä kysyy!



Kouluterveydenhoitaja antaa varmasti eri vastauksen kuin vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattava.

ihan kuule siitä että keltä kysyy!

Kouluterveydenhoitaja antaa varmasti eri vastauksen kuin vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattava.

Paitsi jos kyseessä on VHH kouluterkkari :)

Tai en tiedä, kuinka varovaisia noi on suosituksissaan, mutta yleensä lääkäreiden, hoitajien ja terkkareiden suositukset "kehittyy" nopeammin kuin viralliset säädökset ja ohjeet.

Lääkärini sanoi minulle VHH:sta, että ketoosia hän ei kenellekkään suosittele, koska atcinssin teorioita ei ole todellakaan tutkittu tarpeeksi. VHH:ta hän sen sijaan suositteli ja sanoi, että sen voi jo maalaisjärjellä päätellä, että kuinka terveellistä on elää verensokeripiikistä toiseen.

Keho- ja liikuntaklinikka Liikunta auttaa pitämään kehosi kunnossa ja mielikin voi paremmin. Lue liikunnan hyödyistä ja erilaisista liikuntalajeista. Voit myös testata liikutko tarpeeksi.

Liikkujan ravitsemus

Vie palveluun Digg Vie palveluun Del.icio.us Vie palveluun Facebook Vie palveluun Technorati

Pienempi fontti Suurempi fontti Tulosta Lähetä ystävälle



Energian saannin ja kulutuksen keskinäinen suhde



Ihmiskoneisto poikkeaa tehdasvalmisteisista koneista siinä, että sitä ei voi kytkeä päältä off -painikkeesta. Koneistomme kuluttaakin energiaa jatkuvasti vähintään perusaineenvaihdunnan verran, jonka tehtävänä on pitää yllä välttämättömiä elintoimintojamme. Levossa ja kevyessä kuormituksessa pärjäämme vähemmällä polttoaineella. Toiminnan tehon kasvaessa kasvaa myös kulutus. Mitä tehokkaammin liikumme, sitä enemmän kuluu energiaa hiilihydraattipainotteisen polttoaineseoksen muodossa.



Energian lisäksi tarvitsemme ravinnosta rakennusaineita, suojaravinteita sekä tietenkin nestettä. Elimistömme on jatkuvan korjausprosessin kourissa. Se mukautuu vallitseviin olosuhteisiin korjaamalla itse itseään. Esimerkiksi kova harjoitus saa aikaan kehossa kudosvaurioita synnyttäen samalla pienimuotoisen tulehdustilan kehoomme. Nesteen ja ravinnon tankkaaminen käynnistää kuitenkin palautumisen, jonka aikana harjoituksen seurauksena syntyneet vauriot korjataan entistä vahvemmiksi ja kudokset aiempaa kestävämmiksi. Kaikki harjoituksen kuluttamat ja tuhoamat ainekset on saatava korjattua ruokavaliosta. Onko se ylipäätään mahdollista ja kuinka usein, paljon ja millaista ruokavaliota meidän on noudatettava, jotta kehomme ja mielemme voisivat entistäkin paremmin?

Energiaravintoaineet - energiaa monessa muodossa



Ravinnosta saadaan energiaa hiilihydraattien, proteiinien ja rasvan sekä alkoholin muodossa. Edellisistä hiilihydraatit ja rasvat ovat pääasiallisia energianlähteitä, proteiinit lähinnä rakennusaineita ja alkoholi runsasenerginen, mutta täysin tarpeeton energianluovuttaja.



Hiilihydraatteja käytetään pääasiassa energian lähteeksi. Mitä kovempitehoinen on harjoitus sitä suurempi on hiilihydraattien osuus energiankulutuksesta. Yksi gramma hiilihydraattia sisältää 4 kcal energiaa. Yleinen saantisuositus on n. 50 - 60 % kokonaisenergiansaannista. Kestävyysurheilussa hiilihydraattien tarve korostuu (60 %), kun taas voima-teholajeissa riittää vähempikin saanti (50 %). Laihdutettaessa riittää mainiosti suositusalueen alarajaksi arvioitu 50 % kokonaisenergiansaannista.



Hiilihydraatit jaetaan yleensä kahteen ryhmään; yksinkertaisiin eli ns. nopeisiin hiilihydraatteihin ja yhdistettyihin eli ns. hitaisiin hiilihydraatteihin. Mitä monimutkaisempia ja pidempiketjuisia hiilihydraatit ovat sitä hitaammin ne luovuttavat energiaa elimistön käyttöön. Hyvälaatuisia hiilihydraatteja saadaan runsaasti mm. täysjyväviljatuotteista; leivästä, puurosta, myslistä, pastasta sekä kasviksista, marjoista ja perunasta.



Proteiineja käytetään pääasiassa rakennusaineiksi, ei polttoaineeksi. Niiden tärkeimmät tehtävät ovat muun muassa solujen muodostus sekä uusiutuvien kudosten korvaaminen. Yksi gramma proteiinia luovuttaa energiaa 4 kcal. Yleinen saantisuositus on noin 10-15 % kokonaisenergiansaannista vuorokaudessa. Laihdutettaessa proteiinin tarve kasvaa suositetusta 0,8-1,0 grammasta n. 1,5 grammaan per painokilo. Runsaalla proteiinin saannilla turvataan lihasmassan säilyminen ja saavutetaan kylläisempi olo. Hyvälaatuisia proteiineja saadaan runsaasti esimerkiksi vähärasvaisista maitotuotteista, kalasta, kanasta ja kalkkunasta, vähärasvaisesta lihasta, kananmunasta sekä palkokasveista.



Rasvaa saadaan ravinnosta näkyvässä muodossa sekä salakavalasti piilorasvojen muodossa. Sitä saadaan suomalaisessa ruokavaliossa ennen kaikkea liha- ja makkaravalmisteista, levitteistä ja öljyistä, makeisista, maitovalmisteista ja kalasta. Ravinnon rasvat voidaan luokitella kolmeen ryhmään; tyydyttyneisiin eli koviin rasvoihin, kertatyydyttymättömiin rasvahappoihin sekä monityydyttymättömiin eli pehmeisiin rasvahappoihin. Kovia rasvoja saadaan etenkin rasvaisista liha- ja maitovalmisteista, kun taas pehmeitä rasvoja saadaan kasvirasvoja ja kalaa nauttimalla. Valitsemalla kovan, tyydyttyneen eläinrasvan sijaan pehmeitä tyydyttymättömiä kasvirasvoja (margariinit ja öljyt) voidaan ehkäistä useita elintasosairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä sokeritautia. Rasvan määrän vähentämisellä voidaan vähentää ruokavalion energiatiheyttä ja ehkäistä näin liikalihavuutta.



Yksi gramma rasvaa sisältää (9 kcal) yli puolet enemmän energiaa hiilihydraatteihin ja proteiineihin nähden. Kehomme tarvitsee kuitenkin riittävästi hyvälaatuista rasvaa mm. hormonitoiminnan ja aineenvaihdunnan sekä hermoston toiminnan turvaamiseksi. Kun kohtuullinen annos rasvaa saadaan kasviöljyistä, kalasta, pähkinöistä, manteleista ja siemenistä, on rasvansaannilla ainoastaan positiivisia vaikutuksia rasvan palamiseen. Käytännössä sopiva annos rasvaa liikkuvalle naiselle on noin puolenkymmentä ruokalusikallista öljyä päivässä.



Alkoholikin sisältää runsaasti energiaa (7 kcal/g), muttei lainkaan tarpeellisia suojaravintoaineita, joten sen karsiminen ruokavaliosta on helposti perusteltava toimenpide. Muiden energiaravintoaineiden käyttö on sopivissa suhteissa toisiinsa nähden perustelua ja välttämätöntäkin. Päivittäisen energiansaannin tulisikin muodostua seuraavan kokonaisuuden kaltaisesti:

Energiaravintoaine

Saantisuositus kokonaisenergiansaannista

Kiinteyttäjän ja laihduttajan saantisuositus

Hiilihydraatit

50-55 %

50 %

Proteiinit

10-15 %

20-25 %

Rasvat

25-35 %

20-25 %