Lue keskustelun säännöt.
Tytölle urheiluharrastusta?
08.02.2011 |
Tätä on hieman aikaista miettiä tyttäreni ollessa vielä niin kovin pieni, mutta mietinpä silti; mihin liikuntaharrastukseen hänet laittaisin sen perus jumppakerhon jälkeen.
Toistaiseksi ei ole selvinnyt, minkälaisesta hän itse eniten pitäisi ja mitkä lajit parhaiten sopisivat hänen kykyihinsä ja ominaisuuksiinsa, ja parhaiten kehittäisi niitä.
Parin vuoden kuluttua hän on mitä otollisimmassa iässä kokeilemaan monia lajeja, ja toivon mukaan jokin jäisi hänelle pysyväksi harrastukseksi ja intohimon kohteeksi.
Toisaalta tahtoisin tukea hänen sulokkuuttaan, notkeuttaan ja viehkeyttään jollakin "tyttöjen lajilla" kuten baletti, luistelu tai voimistelu.
Toisaalta itse harrastin teininä jääkiekkoa, jota pidän erittäin hyvänä lajina (minusta tuli oikein siro ja kevyt ilman niitä balettejakin) - joskin minua harmitti ja harmittaa edelleen, etten aloittanut sitä varhaisemmalla iällä.
Tyttäreni aion tutustuttaa lätkään, mutta en pakottaa häntä harrastamaan lajia vain jollain tavalla täyttääkseni omat pirstoutuneet naiskiekkoilijaunelmani hänellä.
Mitään muutakaan lajia en halua liioin patistaa tytärtäni jatkamaan mikäli hän ei tahdo. Eiköhän se hänelle oikea harrastus jostakin esiin pomppaa.
Mitäs urheilua teidän tytöt harrastelee? :)
Kommentit (28)
Meillä 9v tyttö harrastaa sitä mistä on kiinnostunut. Hän ei pidä joukkuelajeista, vaan on ehdoton yksilöurheilija. Hänelle sopivat lajit ovat enemmän voimaa ja nopeutta vaativia kuin kestävyyslajeja. Lajeissa ei "sulokkuus" kiinnosta. Lopputulema lajivalinnassa on telinevoimistelu ja harrastusmielessä yleisurheilussa juoksukisat.
Pikkusiskonsa 5v ei harrasta tosissaan mitään, vaan käy jumpassa/palloilemassa tarhakavereiden kanssa. Ainoa laji jota hän todella haluaisi harrastaa on ratsastus. Sen hän saa aloittaa kun ikää tulee hieman lisää. Eri lajeihin tutustutettaisiin kyllä harrasteryhmissä, mutta eipä tuo hirveästi halua ohjattuna toimintana- lajeissa ei ole vikaa, mutta tykkää vapaudesta tehdä itse haluamallaan tavalla. Uimakoulun sentään on käynyt. Muuten harrastetaan perheen kanssa.
Meillä vanhin lapsi on poika ja hän rakastaa joukkuelajeja, joista valikoitunut jääkiekko ja salibandy.
Meidän lasten kohdalla vanhempien halut ja mielipiteet eivät merkitse, vaan lapsen omat kiinnostuksen kohteet. Ja kun on 3lasta, niin jokaisella sitten omat lajinsa- pääseehän vanhemmatkin näkemään touhuja laidasta laitaan. Tosin varoituksen sana jos harrastaa kilparyhmissä niin tietyissä lajeissa vanhemmat ovat paljon pahemmin kiinni sidottu lapsen harrastuksiin ja katsomotilojen olosuhteetkin vaihtelevat. Sekä perheelle voi olla merkitystä onko talvi- vai kesälaji riippuen sitä mitä muuta perheessä tehdään.
Pahimpia mahdollia lajeja vanhemmille on varmasti jääkiekko, se sitoo ja todella pahasti (kuskaukset, työvuorot, huoltajat, rahanhankinta yms.).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tanssia, telinevoimistelua, yleisurheilua, jalkapalloa.
Uintia harrastavat nykyisin useita kertoja viikossa.
Harrastuksena yleisurheilu ja Ratsastus.
Haluaisi alkaa vielä pelaamaan jalkapalloa.
Isänsä (tietää tosipaljon futiksesta)sanoo et saa lakaa harrastaa mut tytöt voi aloittaa pari vuotta myöhemmin kuin pojat. Eli katsotaan jaksaako kiinnostua tosissaan jalkapallosta.
itse olen saanut siitä yliannoksen. Meillä ei yhestä telkkarista tule muuta kuin urheilua ja jalkkista kaikista eniten.
Suosittelen yleisurheilua. Siitä hyötyä kaikissa urheilulajeissa ja on monipuolinen harrastus.
Meillä sitä harrastaa molemmat tytöt 6v ja 9v.
KILPAcheerleading on monipuolinen laji jossa kehittyy notkeus kestävyys ja tasapaino. KilpaCheerleading ei ole pepun heiluttamista lätkäpeleissä vaan oikeaa urheilua vähän kuin tanssia. Siellä harjoitellaan hyppyjä, nostoja ja venyvyyttä yms. ja tehdään jokavuotiseen joulu ja kevätnäytökseen esitys. Se on hauskaa ja siellä saa paljon kavereita. Suosittelen sitä lajia todella paljon. http://www.goldenspirit.fi/cheerleading/joukkueet/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen harrastanut cheerleadingia 5vuotta ja rakastan lajia, olen ollut myös kilpailuissa ja halilla olen nyt 14 ja siskonikin 9v harrastaa samaa lajia. cheerleading on monipuolinen laji (kuten joku jo mainitsi) tansseja, hyppyjä, stuntteja sekä akropatiaa suosittelen.Lajin voi aloittaa 6 vuotiaana =)
Vanhempi pelaa jo naisten SM-sarjassa vaikka on vasta 16, mut siellä se on ihan tavallista. Nuorempi 9 v on sellainen huitukka joka yhtenä päivänä voi olla ihan rakastunut jalkapalloiluun toisena päivänä inhoaa sitä. Keskimmäinen eli poika 12 v harrastaa jujutsua ja judoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa selvitellä olisiko jossain esim koeajopäivää, jossa lajiin pääsisi tutustumaan. On hieno ja vauhdikas laji ja sen pariin on tullut pikku hiljaa enemmän ja enemmän tyttöjäkin. Monella on lajista vähän väärät käsitykset hirveän ''vaarallisena'', mutta ei siinä ensimmäiseksi aleta suurimmista hyppyreistä hyppimään ja usein kaatumisetkin on vain tössähdyksiä, eikä hurjemmankaan näköisissä lennoissa usein tule henkisiä kolauksia vakavampaa! Tosin jos äiti on kovin hermoheikko siellä radan varressa, niin voi äidin terveyden kannalta turvallisempaa valita joku muu ;)
Kummastakin tykkää :) Tanssin aloittaminen oli tytön oma idea, futis äidin idea. Ajattelin tuon baletin kaveriksi jotain vähemmän naisellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumppaa ja jalkapalloakin on joskus vanhempi lapsista harrastanut muttei enää.
Nuorempi kävi viime talvena jumpassa, mutta saada nähdä jatkuuko se enää ensi talvena.
Tosin nyt jo alkaa olla se tilanne että täytys valita toinen laji. Harjoituksia kun on molemmissa niin monta kertaa viikossa ett aika tahtoo loppua kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
veisin voimisteluun. Kannattaa olla tarkkana, että löytää hyvän ohjaajan. Ihan sama onko teline-rytminen- vai joukkuevoimistelu. Jos on hyvä ohjaaja lapsi oppii todella monipuolisen vartalonhallinnan, tasapainon ja perusliikuntataidot. Jos voimistelu ei kuitenkaan nappaa on tosi hyvät pohjat jatkaa muihin lajeihin
KILPAcheerleading on monipuolinen laji jossa kehittyy notkeus kestävyys ja tasapaino. KilpaCheerleading ei ole pepun heiluttamista lätkäpeleissä vaan oikeaa urheilua vähän kuin tanssia. Siellä harjoitellaan hyppyjä, nostoja ja venyvyyttä yms. ja tehdään jokavuotiseen joulu ja kevätnäytökseen esitys. Se on hauskaa ja siellä saa paljon kavereita. Suosittelen sitä lajia todella paljon. <a href="http://www.goldenspirit.fi/cheerleading/joukkueet/" alt="http://www.goldenspirit.fi/cheerleading/joukkueet/">http://www.goldenspirit.fi/cheerleading/joukkueet/</a>
Suosittelen myös tätä! Itsekkin harrastin nuorempana ja tykkäsin todella paljon.
Todella hyvän kunnon tästä saa:) Monipuolista.
Mutta on myös vaarallinen laji, murtumia, venahdyksiä, MUSTELMIA, ja myös saattaa polvet, kädet ja selkä vaurioitua rasituksesta, ymsyms..
Mutta en voi muutakun suositella CHEERLEADINGIÄ
googleta jos omalta paikkakunnaltasi löytyy mahdollisuus harrastaa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2011 klo 18:24"]
Meillä 9v tyttö harrastaa sitä mistä on kiinnostunut. Hän ei pidä joukkuelajeista, vaan on ehdoton yksilöurheilija. Hänelle sopivat lajit ovat enemmän voimaa ja nopeutta vaativia kuin kestävyyslajeja. Lajeissa ei "sulokkuus" kiinnosta. Lopputulema lajivalinnassa on telinevoimistelu ja harrastusmielessä yleisurheilussa juoksukisat.
Pikkusiskonsa 5v ei harrasta tosissaan mitään, vaan käy jumpassa/palloilemassa tarhakavereiden kanssa. Ainoa laji jota hän todella haluaisi harrastaa on ratsastus. Sen hän saa aloittaa kun ikää tulee hieman lisää. Eri lajeihin tutustutettaisiin kyllä harrasteryhmissä, mutta eipä tuo hirveästi halua ohjattuna toimintana- lajeissa ei ole vikaa, mutta tykkää vapaudesta tehdä itse haluamallaan tavalla. Uimakoulun sentään on käynyt. Muuten harrastetaan perheen kanssa.
Meillä vanhin lapsi on poika ja hän rakastaa joukkuelajeja, joista valikoitunut jääkiekko ja salibandy.
Meidän lasten kohdalla vanhempien halut ja mielipiteet eivät merkitse, vaan lapsen omat kiinnostuksen kohteet. Ja kun on 3lasta, niin jokaisella sitten omat lajinsa- pääseehän vanhemmatkin näkemään touhuja laidasta laitaan. Tosin varoituksen sana jos harrastaa kilparyhmissä niin tietyissä lajeissa vanhemmat ovat paljon pahemmin kiinni sidottu lapsen harrastuksiin ja katsomotilojen olosuhteetkin vaihtelevat. Sekä perheelle voi olla merkitystä onko talvi- vai kesälaji riippuen sitä mitä muuta perheessä tehdään.
Pahimpia mahdollia lajeja vanhemmille on varmasti jääkiekko, se sitoo ja todella pahasti (kuskaukset, työvuorot, huoltajat, rahanhankinta yms.).
[/quote]
itse olen aloittanu ratsastuksen 4vuotijaana ja olem nyt 16. Ja on murtunu käsiki Pari kertaa. Ja en ollu yhtään liian pieni. :D
odottaa, mitä itse haluaa. Toisaalta esim. 5 v voi vielä melkein mihin harrastukseen vaan kokeilemaan, kyllä se sit sanoo jos ei kiinnosta.
Meillä 17 v tyttö on pelannut jalkapalloa 5-vuotiaasta lähtien eikä sen päähän juuri muita lajeja mahdu, 13-v pelaa lentopalloa ja harrastaa street dancea yhdessä tanssiryhmässä. Ei ollut alle kouluikäisenä kiinnostunut mistään liikunnasta, mutta sitten 10-v meni mukaan lentikseen ja vuotta myöhemmin tanssiryhmään.
Nyt pähkäillään parhaillaan, lähteekö 17v pelaamaan naisten liigaa Helsinkiin vai peräti Ruotsiin, mutta vähän hinkkaa vastaan kun pitäisi koulunkäyntikin pitää kuvioissa ja selvitä siitäkin jotenkin.
lähinnä koulukavereittensa innostamina. On käyty käsipallossa, lentopallossa, cheerleadingissa, telinevoimistelussa. Taitoluistelu oli sitten se, mikä kaikkiin kolahti. En itse ole lainkaan urheilullinen, ihme että tytöt pitävät paljon liikunnasta. Pienin tyttö luistelun lisäksi tanssii myös balettia.
nyt pelaa ekaa vuotta F-joukkueessa. Ringette on vähän naisellisempi laji kuin jääkiekko. Osa joukkueen tytöistä pelaa kyllä myös lätkää, ovat nyt 9-10-vuotiaita.
meillä on kokeiltu tennistä, ratsastusta, yleisurheilua, tanssia, telinevoimistelua, luistelua, jumppaa... Näistä vaan ratsastus sekä yleisurheilu on jääneet jäljelle, mutta ne ovatkin nyt tosi tärkeitä harrastuksia (ikää 10).
joukkuevoimistelu, koripallo ja salibandy.
ja tykkää siitä kovasti. Se on erittäin monipuolinen ja kehoa kehittävä laji. Jos haluaa kilpailla, siihen on mahdollisuus jo ihan pienenä. Jos ei, niin ei ole pakko.