Miksi lapset muuttavat vanhemmistaan kauas?
Näin perheellisenä ihmettelen miksi niin moni on muuttanut maalta pois. Voihan sitä opiskelemassa käydä kaupungissa mutta mikä siinä maalla asumisessa niin monia inhottaa ettei sinne kotiseudulle palata.
Nyt kesällä näkee kun naapurustoon tulee aikuiset lapset kylään moniksi päiviksi eli ilmeisesti asuvat tosi kaukana kun niin kauan viipyvät kerralla.
Ymmärrän jos asuisi paikassa joka on muuttotappiollinen kuoleva pikkukylä josta pitkä kaikkialle mutta tämäkin kylä muuttovoittoinen kehyskunta. Turha nuorten ihmetellä miksei ole varaa ostaa omakotitaloa kun se pitäisi saada helsingin keskustasta.
Kommentit (37)
Muutin ihan vain siksi, että pääsen kauas vanhemmistani.
Aika moni varmasti palaisi tai ainakin harkitsisi paluuta, jos löytyisi sieltä "maalta" töitä ja mahdollsiesti vielä kumppanillekin töitä.
Yliopisto-opiskelija
Voi olla terveellistä pysyä kaukana omista vanhemmistaan. Saa olla itsenäinen ja rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Työn perässä on suurin syy.
Näin varmaan on ja toinen syy se, että usein puolisokin löytyy muualta kuin kotipaikkakunnalta.
Asumme maaseudulla ja kumpikin lapsemme asuu tällä samalla paikkakunnalla ja heillä on vakituiset työpaikat täällä.
1. ei halua asua vanhempien lähellä
2. ei halua asua maalla
3. ei löydä työpaikkaa maalta
Etenkin naiset muuttaa usein miehen työn/sukulaisten perässä.
Miehillä syynä on paremmat prostituoitujen palvelut isoissa kaupungeissa. Naisilla syy on paremmassa kulttuuri tarjonnassa.
Olen kotoisin kehyskunnasta. En muuttaisi sinne takaisin mistään hinnasta. Sinne jäi kouluajoilta ne vitosen oppilaat. Joku vanhempana on paluumuuttanut perittyään vanhempiensa talon, mutta useimmat ovat selvinneet maailmalle. Miksi sinne vanhempien maailmaan pitäisi jäädä koko iäksi?
Itse muutin 19-vuotiaana 400 kilometrin päähän lapsuudenkodistani syystä että inhosin sitä perähikiää ja kaipasin omaa elämää. Takaisin en mene ikinä, sinne juoruämmien ja -ukkojen pällisteltäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin naiset muuttaa usein miehen työn/sukulaisten perässä.
Eivätkä muuta vaan lähtevät opiskelemaan ja jäävät sille tielleen, koska yliopistokaupungeissa on elämää.
Minun vanhempani eivät ole koskaan asuneet maalla. He jäivät pikkukaupunkiin 500 km päähän Helsingistä, minä muutin tänne ja täällä pysyn. Täällä ovat syntyneet myös lapseni.
Ihan opiskeluiden ja töiden takia muutin pois
No muutin miehen perässä kaupunkiin. Vanhempani asuvat perähikiällä. Kauppaankin pitkä matka. Joudumme kyydittämään äitiä kauppaan kun ei taksikyyti kelpaa vaikka pääsisi iän puolesta todella halvalla kauppaan. Äiti ei osaa käyttää tiettyjä palveluja niin pitää olla ns.hoitaja mukana. En enää tunnista entistä kotipitäjää kun on niin muuttunut. Palvelut ei toimi niin hyvin kuin täällä kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin 19-vuotiaana 400 kilometrin päähän lapsuudenkodistani syystä että inhosin sitä perähikiää ja kaipasin omaa elämää. Takaisin en mene ikinä, sinne juoruämmien ja -ukkojen pällisteltäväksi.
Samallaisia ihmiset on jokapuolella
Vierailija kirjoitti:
Olen kotoisin kehyskunnasta. En muuttaisi sinne takaisin mistään hinnasta. Sinne jäi kouluajoilta ne vitosen oppilaat. Joku vanhempana on paluumuuttanut perittyään vanhempiensa talon, mutta useimmat ovat selvinneet maailmalle. Miksi sinne vanhempien maailmaan pitäisi jäädä koko iäksi?
Suurin osa suvustani on liuennut muualle aikojen saatossa. Minulla on syvät juuret syntymäkuntaan isäni puolelta, mutta ollut enimmäkseen ulkopuolinen.
Ihan tervettä vaihtaa maisemaa ja etsiä uusia elämisen mahdollisuuksia.
Työn perässä on suurin syy.