Minkä ikäisenä teillä loppuivat voimat tai halut läpi yön valvomiseen?

22v. Sain silloin ensimmäisen lapseni ja ensimmäisen vauvavuoden jälkeen en ole enää jaksanut valvoa.

Jotain 30 plus ..aivan tuutissa seuraavan päivän 😔

Kyllä mulla loppu iltariekkumiset joskus 35-vuotiaana, niin kotona kuin muuallakin. Myöhään jatkuvat juhlat yms. on tuskaa kun nukuttamaan alkaa viimeistään klo 9.30. 

Ei vielä 58 v. Olen pelannut läpi yön nukkumatta eli sellaiset 40 tuntia putkeen valvomista.

Ei vielä, mutta olen aina ollut yökyöpeli. Tänäkin kesänä tuli mentyä kerran lomalla klo 11 aamupäivällä nukkumaan. Klo 8 tai 9 asti valvominen on aika normaalia lomilla. Vm. 83

En minä varmaan missään baarissa, yökerhossa tms jaksaisi yhtään mutta kotona, yleensä huomaan että kello on neljä aamulla ja minä vain olen puuhastellut tai vain ollut ja ajatellut koko yön. Helposti menee jopa 6-7 asti. Ikää 54. Aina olen ollut yökukkuja.

55v huomasin saman. Eilen firman bileet ja aamuun olisi saanut bailata. Tanssin 3 tuntia, muutama drinkki ja puoliltaöin kotiin. Aamulla olo kuin olis turpaan saanut. Pakko saada nykyään nukkua 8 tuntia yössä. 

Keski-iässä viimeistään poikkeuksena pari yötä kesässä. Nuorena valvoin kesäisin lähes kaikki vapaat yöt ja nukuin päivät. 

Ei ole vielä loppuneet. Olen 61-vuotias.

Minulla on jotenkin venähtänyt vuorokausirytmi, ja valvon luonnostaan aamuyön puolelle, ja jos innostun jostakin tekemisestä, niin aamuun asti. Harmittaa etten ole löytänyt työtä, joka muuten sopisi minulle ja jossa tuota voisi hyödyntää.

Vapaa-ajalla en jaksa valvoa. Juuri kävin puolison kanssa viihteellä,kotona oltiin jo ennen keskiyötä. Töissä kyllä jaksan valvoa yövuorot ja yövuorot on parhaimpia. Niitä vois tehdä vaan.

21v kun sain esikoisen. Ei vaan kiinnostanut

Työn puolesta olen joutunut valvomaan pikkutunneille ja se on tuskaa!

Noin 52-vuotiaana ei ollut enää innostusta moiseen, sen jälkeen tullut valvottua kenties viiteen muutaman kerran vuodessa. 

Voimaan yön läpi valvomiseen on.

Halua ei, koska olen aikuinen.

Vaikeaa se on ollut aina. Muistan niitä baari-iltoja ja kotibileitä, kun parin siiderin jälkeen alkoi alkoholi tökkiä, pää alkoi seljetä pienestä humalasta, mutta kavereilla meno vain yltyi. Puolen yön jälkeen haukottelin yksin jossain nurkassa ja toivon vain pääseväni kotiin nukkumaan. Baarit/ yökerhot oli siihen aikaan auki aamu neljään.

Yön läpi valvominen oli siistiä varmaan vain joskus lapsena serkkujen kanssa uutena vuotena ja juhannuksena... 

Mulla loppuu voimat kun valvon yöt vaikken haluaisi. Unettomuus. 60+

Olen illanvirkku, mutta viimeistään kello 2 tui tui ja unille. 

Varmaan joskus 16 vuotiaana viimeistään. Meillä mentiin kymmeneltä nukkumaan, joten ei tullut testattua. Saattoi loppua voimat jo alakouluikäisenä

Siihen loppui, kun lapsi syntyi, kun olin 24. Kuuden vuoden valvomishelvetin jälkeen muisto siitä on edelleen hyvin tiukassa, vaikka lapsi on jo teini-ikäinen. Öitä valvon kyllä töissä ja se on ok, mutta jo aamuvuoroon heräämisen ajatteleminen saa karvat pystyyn. 

54v ja aina saa itsensä kanssa tapella, ettei mene aamuun asti. Saattaa olla joku geneettinen piirre tms; suuri osa sukua samanlaista. Laitellaan toisillemme viestejä vielä neljän aikaan aamuyöstä, kun tietää, että toinen on kuitenkin ihan normaalisti hereillä.