Lue keskustelun säännöt.
Youtube on pilannut elokuvanautintoni!
10.07.2024 |
Kun olen katsonut tuhansia tube-videoita ja eilen pitkästä aikaa aloitin elokuvan katsomisen telkusta, oli aivan hillitön himo kelata elokuvaa eteenpäin jaarittelujen yli. Jäin miettimään, että miksi en halua katsoa elokuvaa kokonaisuudessaan. Onhan se pitkästyttävä kohtaus, mutta eihän se montaa minuuttia kestä. Ilmeisesti syy löytyy youtubesta, jossa löperrysten yli pompitaan kliimaksista toiseen.
Oletko sinä huomannut samaa, tuben kelausmahdollisuuden puuttuminen tv-lähetyksestä raivostuttaa... Pidätkö muutostasi hyvänä vai huonona.
Kommentit (19)
Kuulostaa tutulta. Varsinkin jos elokuva on edes vähän tylsä. Keskittymiskyky kadonnut😱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osittain tunnustan.
En edes yritä katsoa yli kaksituntisia elokuvia. Minusta on elokuvantekijöiltä törkeää itserakkautta edellyttää, että heidän hengentuotostaan katsovien pitäisi varata siihen tuntikausia elämästään.
Ennen elokuvat olivat max. 1 h 50 min. Pyrkikää siihen taiteilijanplantut, niin saatan katsoa.
Oho, onpa keskittymiskyky mennyt huonoksi. Kaksituntinen somen parissa sujunee kuitenkin ongelmitta. Mikä ihanuus on mennä elokuvateatteriin, uppoutua penkkiin ja antaa tarinan viedä. Kaksituntinen voi antaa paljon uutta ulottuvuutta, ajattelemisen aihetta, näkökulmaa muuhun, kuin omaan olemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Oho, onpa keskittymiskyky mennyt huonoksi. Kaksituntinen somen parissa sujunee kuitenkin ongelmitta. Mikä ihanuus on mennä elokuvateatteriin, uppoutua penkkiin ja antaa tarinan viedä. Kaksituntinen voi antaa paljon uutta ulottuvuutta, ajattelemisen aihetta, näkökulmaa muuhun, kuin omaan olemiseen.
Kumpa se olisikin kaksituntinen. Monesti se on kuitenkin kolme-, jopa neljätuntinen.
Vierailija kirjoitti:
Oho, onpa keskittymiskyky mennyt huonoksi. Kaksituntinen somen parissa sujunee kuitenkin ongelmitta. Mikä ihanuus on mennä elokuvateatteriin, uppoutua penkkiin ja antaa tarinan viedä. Kaksituntinen voi antaa paljon uutta ulottuvuutta, ajattelemisen aihetta, näkökulmaa muuhun, kuin omaan olemiseen.
En enää käy teattereissa, koska muutaman kerran on ollut jotain ihme tyyppejä, jotka eivät pysty olemaan hiljaa, huutavat koko elokuvan läpi ja kännyköiden näytöt loistaa pimeydessä. Liian kallista jaksaa tuollaista.
Oikeasti hyvän elokuvan katsoo alusta loppuun asti mutta melko harvoin näkee sellaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katson tv läherykset xboxilla, hyvin voi laittaa pausen ja kelata.
Tämän takia nykyelokuvat onkin sellaisia toimintapläjäyksiä ettei katsoja ehdi sisäistämään tapahtumia kun on jo uusi tilanne päällä. Keskittymiskyky ei riitä hitaasti eteneviin elokuviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia nykyelokuvat onkin sellaisia toimintapläjäyksiä ettei katsoja ehdi sisäistämään tapahtumia kun on jo uusi tilanne päällä. Keskittymiskyky ei riitä hitaasti eteneviin elokuviin.
Njoo, ja sama vähän pätee kirjoihin. Sen pitää lähteä vauhtiin heti ekasta kappaleesta. Jos ei, voihan sitä aina markkinoida taiteena. Mutta silloin sitä arvostavat vain kriitikot, eikä lukeva kansanosa.
En mene heti väittämään että tämä on huono juttu. Mitä itseisarvoa on puuduttavuudella?
Vieläkö nykyajan lapset jaksavat katsoa Kaunottaren ja Kulkurin, 101 dalmatialaista, Topi ja Tessun, Tuhkimon ynnä muut klassiset Disneyn piirretyt alusta loppuun? Niissä ei ole välttämättä sitä vauhtia ja huutoa, mitä nykyelokuvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotan mielenkiinolla TikTok-sukupolven elokuvia. Kirjathanhan ovatkin jo ylipitkiä autofiktiivisiä blogeja/päiväkirjoja - toki ne kuunnellaankiin 1.5 kertaisella nopeudella, koska miksi lukea. Elkuvista tullee lyhyempiä ja/tai hyperaktiivisia ja nopeatempoisia - itsetuhottu keskittymiskyky vaatii diagnoosin ja lääkityksen lisäksi aina vain kevyempää ja nopeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia nykyelokuvat onkin sellaisia toimintapläjäyksiä ettei katsoja ehdi sisäistämään tapahtumia kun on jo uusi tilanne päällä. Keskittymiskyky ei riitä hitaasti eteneviin elokuviin.
Njoo, ja sama vähän pätee kirjoihin. Sen pitää lähteä vauhtiin heti ekasta kappaleesta. Jos ei, voihan sitä aina markkinoida taiteena. Mutta silloin sitä arvostavat vain kriitikot, eikä lukeva kansanosa.
En mene heti väittämään että tämä on huono juttu. Mitä itseisarvoa on puuduttavuudella?
Voisko joku tätä alapeukuttanut kertoa mitä ajatuksia tämä herätti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Odotan mielenkiinolla TikTok-sukupolven elokuvia. Kirjathanhan ovatkin jo ylipitkiä autofiktiivisiä blogeja/päiväkirjoja - toki ne kuunnellaankiin 1.5 kertaisella nopeudella, koska miksi lukea. Elkuvista tullee lyhyempiä ja/tai hyperaktiivisia ja nopeatempoisia - itsetuhottu keskittymiskyky vaatii diagnoosin ja lääkityksen lisäksi aina vain kevyempää ja nopeampaa.
Toisaalta se merkitsee, että samassa ajassa ehtii keskittyä useampaan asiaan.
Jos tunnet tarvetta alapeukuttaa tätä, olisiko sinulla tarpeeksi keskittymiskykyä pukea ajatuksesi sanoiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia nykyelokuvat onkin sellaisia toimintapläjäyksiä ettei katsoja ehdi sisäistämään tapahtumia kun on jo uusi tilanne päällä. Keskittymiskyky ei riitä hitaasti eteneviin elokuviin.
Njoo, ja sama vähän pätee kirjoihin. Sen pitää lähteä vauhtiin heti ekasta kappaleesta. Jos ei, voihan sitä aina markkinoida taiteena. Mutta silloin sitä arvostavat vain kriitikot, eikä lukeva kansanosa.
En mene heti väittämään että tämä on huono juttu. Mitä itseisarvoa on puuduttavuudella?
Niissä "puuduttavissa" kohdissa katsoja tekee ajatustyötä. Miettii motiiveja, syitä ja seurauksia, jne, ylipäätään kertaa mielessään mitä on tapahtunut. Sitten on taas valmis haukkaamaan seuraavan palan. Mutta sekin on melkein taiteenlajinsa ajoittaa nämä "tylsät" kohdat oikein ja oikean mittaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan mielenkiinolla TikTok-sukupolven elokuvia. Kirjathanhan ovatkin jo ylipitkiä autofiktiivisiä blogeja/päiväkirjoja - toki ne kuunnellaankiin 1.5 kertaisella nopeudella, koska miksi lukea. Elkuvista tullee lyhyempiä ja/tai hyperaktiivisia ja nopeatempoisia - itsetuhottu keskittymiskyky vaatii diagnoosin ja lääkityksen lisäksi aina vain kevyempää ja nopeampaa.
Toisaalta se merkitsee, että samassa ajassa ehtii keskittyä useampaan asiaan.
Jos tunnet tarvetta alapeukuttaa tätä, olisiko sinulla tarpeeksi keskittymiskykyä pukea ajatuksesi sanoiksi?
Ai niinkuin pesemään hampaita ja treenaamaan pohkeita saman aikaan? Katsomaan elokuvaa ja somettamaan siitä samaan aikaan? Miksi ylipäätään pitäisi tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa, kun sitten ei kuitenkaan jää mistään mitään mieleen ja analysointi ja tulkinta vaillinaista. Nuorten, tiktok-sukupolven ongelma on juuri siinä, että mihinkään ei kunnolla perehdytä. Pitkäjänteisen lukemisen ja perehtymisen sijaan pää on täynnä max. selailtua wikipedia pintatietoa, jota ei saa palautetttua mieleen ilman älylaitetta.
Mä youtubesta kuuntelen päänsääntöisesti vain musiikkia. Myös välillä hienon näköisiä klippejä katson.
Äsken katsoin Twister -elokuvan ja hyvin pystyin keskittyä sitä katsoo pahemmin pausettamatta. Vessatauko ja jääkaappi pakotti pausettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan mielenkiinolla TikTok-sukupolven elokuvia. Kirjathanhan ovatkin jo ylipitkiä autofiktiivisiä blogeja/päiväkirjoja - toki ne kuunnellaankiin 1.5 kertaisella nopeudella, koska miksi lukea. Elkuvista tullee lyhyempiä ja/tai hyperaktiivisia ja nopeatempoisia - itsetuhottu keskittymiskyky vaatii diagnoosin ja lääkityksen lisäksi aina vain kevyempää ja nopeampaa.
Toisaalta se merkitsee, että samassa ajassa ehtii keskittyä useampaan asiaan.
Jos tunnet tarvetta alapeukuttaa tätä, olisiko sinulla tarpeeksi keskittymiskykyä pukea ajatuksesi sanoiksi?
Ai niinkuin pesemään hampaita ja treenaamaan pohkeita saman aikaan? Katsomaan elokuvaa ja somettamaan siitä samaan aikaan? Miksi ylipäätään pitäisi tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa, kun sitten ei kuitenkaan jää mistään mitään mieleen ja analys
Hyvä vastaus, kiitos siitä!
Ehkä ehtii lukea useampia kirjoja samassa ajassa. Ajatella sekä konservatiivisia että liberaaleja ajatuksia samassa ajassa,eläytyä useampiin näkökulmiin. Laajentaa maailmankuvaa. Ei nopeus välttämättä tarkoita pinnallisuutta.
Lyhyet videot (älypuhelimen lisäksi) ovat selvästi tuhonneet keskittymiskykysi.
Itse koen lähinnä ongelmaksi suoratoistopalvelut ja niiden surkean sekä erittäin rajallisen tarjonnan. Ennen kun olin niiden lumoissa, usein päädyin viettämään elokuvaa varten varaamani ajan selailemalla surkeaa tarjontaa ja lopulta aina huomasin sen kaksi tuntia kuluneen ilman, että mitään katsomisen arvoista ehti löytyä. Tilannetta helpotti se, että laitoin suoratoistopalvelut boikottiin ja aloin valitsemaan katsottavaa omasta kokoelmasta.
Suoratoistopalvelut voisivat olla ihan ok sarjojen kanssa, mikäli niissä olisi parempia (ja huomattavasti vanhempia) sarjoja tarjolla, mutta kun ei niin ei. Etenkin Netflixin tarjonta on suorastaan kammottavan huono, eikä se muissakaan ole ollut juuri sen parempi. Olen myös huomannut, että nykyiset uudet elokuvat ja sarjat ovat käsittämättömän epäkiinnostavia jo teemoiltaan, ja jos jotain erehtyy kokeilemaan, vastenmieliset päähenkilöt varmistavat, ettei katselu jatku alkua pidemmälle.
Lisäksi ärsyttää kuinka kaikkien elokuvien ja sarjojen kuvissa näkyy vain naamoja. Toista se oli vielä 80- ja 90 -luvuilla, kun kannet suunniteltiin herättämään mielenkiintoa, oli kyseessä minkätasoinen tuotos tahansa. Sentään silloin oli edes jonkinlainen jännitys siitä, että kyseessä saattaisi olla jopa jotain katsomisen arvoista.
Kuulemma leffatkin osittain kelataan tai katsotaan nopeutettuna. Some, tiktok jne. tekevät tuhoaan ihmisisten psyykkeelle.
Kuin myös. Sama kuin haluaisi keskeyttää elokuvan hetkeksi esim puhelimen soidessa, ei se suorissa lähetyksissä onnistu.
Mutta, onko tämä tuben ongelma vai kaukosäädin-kompleksi?