Jaksatteko tehdä töiden jälkeen jotain?
Olen lääkäri ja töiden jälkeen jaksaminen niin nollissa, että kauniit kesäillat menee sohvalla maaten.
Kesä varsinkin raskasta aikaa, päivystystä 8h päivässä ja kollegat lomilla. Kauaa en ole näitä töitä vielä tehnyt, ehkä tämä sitten joskus helpottaa.
Kommentit (57)
no rästihommat tietysti kuten univelkojen lyhennys ja sitten lisää töitä
Jeps eli samaa kaikkialla. Opiskeluaikoina sitä vielä mietti miten ihanaa on kun valmistumisen jälkeen iltaisin ei tarvitse opiskella ja on vapaata! Juu tosi ihanaa maata naattina sohvalla, edes kirjaa ei jaksa lukea.
ap
Oon nyt aloittanut loman ja olin koko viikonlopun ja tämän päivän vielä sohvalla makaamassa, energiatasot todella matalalla.
Sitäpä se omakin duunaaminen oli, vapaalla vaan koetti palautua joten kuten taas töihin. Lopulta kärähti sulake
Tietty jaksan. Syön ravintoa, jolla jaksaa.
Jo vain sitä nuorena jaksoaa; suursiivous, kaukopartioreissu ja thriathlon
Kumppanista haaveilen, mutta pitääkö sekin etsiä työpaikalta, kun muuten ei jaksa. Toisaalta olisiko edes perheelle aikaa, kun työpäivän jälkeen vain siivoaa ja nukkuu.
Käyn lenkillä tai salilla. Jos nähdään kavereiden kanssa muuten vaan. Toimin myös parissa yhdistyksessä eli välillä kokouksia tms.
Loppuilta sit sohvalla leffan/sarjan parissa.
Jos ap olet 5 v sisällä aloittanut tuossa työssä, niin voi olla että se ajan kanssa rutinoitumisen myötä vähän helpottuu. Itselleni ainakin on näin käynyt, ekat vuodet oli tosi kuluttavia. Toki en tee päivystystä enkä voisi ikinä edes kuvitella itseäni ilta- tai yövuoroon. Siihen loppuisi vähäkin jaksaminen.
Vierailija kirjoitti:
Tietty jaksan. Syön ravintoa, jolla jaksaa.
Mitä syöt?
Tietysti jaksan. Voin mennä suoraan töistä vaikka tapaamaan kaveria. Kun tulen kotiin yleensä rentoudun 30-60 min ennen kuin alan illan tekemiset.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap olet 5 v sisällä aloittanut tuossa työssä, niin voi olla että se ajan kanssa rutinoitumisen myötä vähän helpottuu. Itselleni ainakin on näin käynyt, ekat vuodet oli tosi kuluttavia. Toki en tee päivystystä enkä voisi ikinä edes kuvitella itseäni ilta- tai yövuoroon. Siihen loppuisi vähäkin jaksaminen.
Olen aloittanut noin vuosi sitten, toivotaan et helpottaa! Muutoin jopa vapaallakin jaksanut tehdä asioita, mutta nyt kesällä jatkuva päivystysvastuu on uuvuttanut ihan täysin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty jaksan. Syön ravintoa, jolla jaksaa.
Mitä syöt? Japp-patukoilla, ketsupilla ja kemavaahdolla täytetyn kamelin ynnäkä karahvillisen rasvaista sherryä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty jaksan. Syön ravintoa, jolla jaksaa.
Mitä syöt?
Ruokaa
Itse asianajaja.
Olen ollut "lomalla" heinäkuun alusta. Tänään(kin) nykersin valitusta hovioikeuteen, hakemusta Valtiokonttoriin ja pikkusälää. Tosin valitus oli viimeistelyä vaille, sillä tein sitä viikonlopun... Nyt onneksi selviän heinäkuun sillä, että teen aamupäivällä 2 h töitä ja sitten loppupäivä (spostia vilkuillen) vapaalla.
Mutta, kun tämä on mun "lomaa", niin voitte arvata, mitä se on kun en ole lomalla... Koneella tai papereiden ääressä jonnekin klo 21 - 22 asti. Onneksi pystyn aamupäivällä (jos ei ole oikeutta) määrittelemään asiakastapaamiset ja tekemään osittain etätöitä.
Sympatiat kaikille muillekin, jotka tässä oravanpyörässä ovat.
asianajaja
En jaksa, ei vaan jaksa. Viikonlopun olin vapaalla ja jaksoin molemmat päivät touhuta kaikenlaista, käydä asioilla, hoitaa pari rästihommaa ja siivoilla kotona, mutta myös tehdä käsitöitä sohvalla ja katsella telkkua samalla hyvällä omallatunnolla kun oli sadepäivä. Heti tänään kun oli työpäivä, en ole saanut töiden jälkeen mitään tehtyä, selaillut vaan somea ja syönyt roskaruokaa. Tällaista se on aina ja olen miettinyt että siirtyisin osa-aikaiseksi jos työpaikalla suostutaan, elämä menee hukkaan töissä.
En jaksa. Työ on elämäni ja lomatkin menee pelkkään lepäämiseen. Masentavaa.